Elintarvikepolitiikka SHO 2011

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Kysymys

Millaista elintarvikepolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Vastaus

  1. Vastuullisen suomalaisen ruuantuotannon edellytykset kuntoon [1]
    Kotimainen tuotanto tulee veronmaksajille kalliiksi. Suomen maatalouden 4,3 miljardin euron liikevaihdosta lähes kaksi miljardia on kansallista tai EU-tukea [2]. Tärkein vaatimus hallitusohjelmaan on se, että luontoa ja eläimiä kunnioittava vastuullinen suomalainen ruuantuotanto tehdään vastedeskin tuottajalle mahdolliseksi. Ruuan tuotantoketjuun kuuluvat myös elintarviketeollisuus ja kauppa. Kaupan toimintatavat MTK haluaisi parempaan seurantaan, jotta kaikkien ketjun osapuolten oikeudet toteutuisivat. MTK on ehdottanut päällekatsojaksi eräänlaista reilun kaupan asiamiestä.
  2. Lihataloudesta siirryttävä asteittain kasvispohjaiseen lähiruokaan [3]
    Sekaravintoa käyttävä ihminen aiheuttaa seitsemän kertaa vegaania suuremmat kasvihuonepäästöt. Lähellä tuotetuista aineksista koostetusta kasvisateriasta aiheutuu yhdeksän kertaa vähemmän päästöjä kuin lihaa ja tuontikasviksia sisältävästä ateriasta. Karjatalous aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöistä 18 %. Tämä on 40 % enemmän kuin koko liikenne – autot, lentokoneet, junat ja laivat – yhteensä. Sianlihakilon tuottamiseen kuluu kymmenkertainen ja naudanlihakilon 15-kertainen määrä energiaa verrattuna kiloon palkokasveja. Seuraava hallitus toteuttaa ruoantuotannossa painopisteen muutoksen, jossa luovutaan asteittain karjataloudesta ja siirrytään torjunta-aineista vapaiden kasvisraaka-aineiden paikalliseen tuotantoon.
  3. Hallitus selvittää käytännön toimin kaupunkiviljelyn mahdollisuudet [3]


Elintarvikepolitiikka SHO 2011(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Ruuantuotannon edellytykset kuntoon-0.05
22Lihataloudesta astettain kasvispohjaiseen lähiruokaan+8,4
33Kaupunkiviljelyn mahdollisuudet-20


Perustelut

  1. Vaatimus vastuullisen suomalaisen ruoantuotannon säilyttämisestä tulkitaan tukijärjestelmän pitämiseksi nykyisellään, joten budjettikustannuksia tulee ainoastaan reilu kaupan asiamies -vaatimuksesta (1 htv = 50 000 €/v).
  2. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyi Suomessa vuonna 2009 66,3 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (M t CO2e).[4] Karjatalous muodostaa tavoiteinformaation perusteella tästä 18%, eli 0.18 * 66,3 = 11,934 M t CO2e. Lihataloudesta asteittain kasvispohjaiseen lähiruokaan siirtyminen voisi vähentää tästä määrästä esim. 5%, eli 0.05 * 11,934 = 0,5967 M t CO2e. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen maksaa noin 20$ per hiilidioksiditonnia vastaava määrä,[5] eli säästöksi tulisi 596 700 t CO2e * 20$/t CO2e = 11 934 000 $. Dollarin kurssi euron suhteen on 0.707363656[6] (15.7.2011), joten 11 934 000 $ * 0,707363656 $/€ = 8 441 678 € = 8,441 678 M€.
  3. Arvioidaan kaupunkiviljelykokeiden kustannukset samaa suuruusluokkaa oleviksi kuin ympäristötuen erityistuen määrä (Tavoite 2 Maatalous).

Data

  • Maataloustuottajien [1] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
  • Elonkehä ry [3] on perustettu vuonna 1995 julkaisemaan syväekologista Elonkehä-lehteä. Lehti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton luonnon äänenkannattaja.

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys