Jaetun ymmärryksen menetelmä

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Jaetun ymmärryksen menetelmä on kokoelma tietorakenteita ja tietoteknisiä työkaluja, joiden avulla voidaan jaettu ymmärrys kuvata ja kirjata siten, että se on rakenteisessa muodossa tietokoneella tapahtuvaa jatkotyöstöä varten.

Kysymys

Mitä tietorakenteita ja työkaluja tarvitaan jaetun ymmärryksen kuvaamiseen rakenteiseen, tietokoneella jatkotyöstettävään muotoon siten, että

  • päähuomio on eri asioiden välisissä suhteissa ja niiden merkityksessä asian ymmärtämisen kannalta,
  • asioiden sisäiset yksityiskohdat jätetään vähemmälle huomiolle (elleivät ne nouse niin tärkeiksi, että ne pitää nostaa keskusteluun omiksi asioikseen),
  • tosimaailman ilmiöt, väitteet ja arvot sekä niiden suhteet pystytään kuvaamaan johdonmukaisesti,
  • eri ihmisten eriävät näkemykset pystytään kuvaamaan johdonmukaisesti yhtenä kokonaisuutena ja rekonstruoimaan järjestelmästä,
  • järjestelmä on riittävän intuitiivinen, jotta ihmiset pystyvät käyttämään sitä lyhyellä perehdytyksellä tai ainakin tuottamaan tietoa sinne jäsennettäväksi ja ymmärtämään järjestelmän tuottamia päätelmiä?

Vastaus

Jaetun ymmärryksen tavoitteena on kuvata keskustelun osapuolten näkemykset siten, että kaikki voivat ymmärtää, mitä asioita kyseiseen aiheeseen liittyy, mistä ollaan samaa mieltä, mistä eri mieltä ja miksi. Jaetun ymmärryksen menetelmä puolestaan neuvoo, miten tällainen ymmärrys on saavutettavissa. Tai tarkemmin: miten on tuotettavissa osapuolten käsityksistä sellainen kuvaus, että siihen perehtymällä pystyy hankkimaan jaetun ymmärryksen asiasta.

Menetelmä ei pyri olemaan kaikenkattava kuvaus aiheesta, vaan se ainoastaan pyrkii nostamaan esille joitakin toimintamalleja ja tietorakenteita, joiden avulla on mahdollista päästä parempaan lopputulokseen kuin tavanomaisilla menetelmillä (perustamalla komiteoita, neuvottelemalla, kirjoittamalla muistioita ja äänestämällä, noin esimerkiksi). Menetelmä ei edellytä poikkeuksellisen taitavia, älykkäitä tai hyväntahtoisia osallistujia, vaan sen teho perustuu siihen, että se nostaa esille olennaista tietoa oikea-aikaisesti ja kiinnittää huomiota epäselviin, epäloogisiin tai huonosti perusteltuihin kohtiin ihmisten näkemyksissä. Lisäksi se jättää toisarvoisiksi kysymykset vallasta sekä puhujien arvovallasta ja sen sijaan keskittyy siihen, miten asiat ovat ja miten niiden pitäisi olla. Eli lyhyesti, menetelmä suosii politiikkaa (engl. policy) ja syrjii politikointia (politics).

Jaetuksen ymmärryksen menetelmä perustuu metaforaan rationaalisesta havainnoijasta. Tämä on ideaalinen henkilö, jolla ei ole asioissa omaa intressiä tai mielipidettä vaan joka tarkastelee muiden näkemyksiä rationaalisesti. Hän pyrkii ymmärtämään toisen henkilön näkemykset ja uskomusjärjestelmän niin tarkasti, että siitä muodostuu looginen kokonaisuus. Uskomusjärjestelmien sisäisiin ristiriitoihin hän puuttuu ja hakee niihin selitystä henkilöltä, muttei kuitenkaan vaadi henkilöä luopumaan ristiriitaisista käsityksistään, vaikka kokonaisuus jäisi epäloogiseksi.

Rationaalisen havainnoijan tehtävä on auttaa henkilöä kirjaamaan oma uskomusjärjestelmänsä niin tarkasti, että ulkopuolinen voi ymmärtää sen. Epäloogisuudet kirjataan epäloogisuuksina, vaikka henkilö itse ei tunnistaisi omien näkemystensä sisäisiä ristiriitoja. Jos hän ei halua korjata näkemystään, se pysyy epäloogisena ja järjestelmä kertoo sen kaikille. Järjestelmä ei siis edellytä epäloogisuuksien poistoa, vaan idea on synnyttää sosiaalista painetta perustella epäloogisilta näyttävät asiat, jotta oma uskottavuus muiden silmissä paranisi.

Arkkityyppi tarkoittaa kuvitteellista henkilöä, jonka näkemykset edustavat jonkin ihmisjoukon näkemyksiä tietyssä asiassa. Arkkityyppien näkemyksille tärkeää on selkeys ja keskinäinen kattavuus eli että arkkityyppien näkemykset ovat keskenään mahdollisimman vähän päällekkäisiä ja yhdessä kattavat mahdollisimman suuren osan todellisten ihmisten näkemysten kirjosta. Vähemmän tärkeää on, että arkkityyppi edustaisi täsmällisesti jotain tiettyä ihmisryhmää. Tavoitteena on, että useimpien ihmisten useimmat näkemykset tietystä asiasta pystytään kuvaamaan muutaman arkkityypin avulla. Tämä yksinkertaistaa, selkeyttää ja lyhentää jaetun ymmärryksen kuvausta. Yksittäisen todellisen ihmisen ei tarvitse olla samaa mieltä yhden arkkityypin kanssa joka asiasta, vaan hän voi vapaasti valita eri asioihin eri arkkityypit kuvaamaan hänen näkemyksiään.

Rationaalisen havainnoijan tärkein apuväline on Tietokone. Se kirjaa kuvaukset ihmisten näkemyksistä asioina ja niiden välisinä relaatioina. Asia voi olla väite, arvo, teko, päätös tai muu asia. Erilaisia asioita voi olla rajaton määrä, mutta sisällöllisesti samankaltaisten asioiden kirjaamista vältetään, jos ne ovat kirjattavissa selkeästi yhdeksi asiaksi. (Logiikka on sama kuin eri arkkityyppien näkemyksissä.)

Asioita on muutamaa tyyppiä. Kolme ensimmäistä ovat olennainen ja tuttu osa avoimen arvioinnin menetelmää, ja niillä on aina kysymys, johon haetaan perusteltua vastausta. Ne ovat siis rakenteeltaan tietokiteitä. Kolme jälkimmäistä eivät rakennu kysymyksen vaan väittämän ympärille, ja ne ovat siten keskusteluja (enemmän tai vähemmän rakenteisia).

  • Arviointi kuvaa nyt käsiteltävää päätöstilannetta ja siihen liittyviä tekijöitä kuten vaihtoehtoja, osallistujia, aikatauluja, tavoitteita jne.
  • Muuttuja kuvaa jotain tosielämän ilmiötä, joka on relevantti jaetun ymmärryksen kannalta.
  • Metodi kuvaa jotain menetelmää, jolla voidaan tuottaa jaettua ymmärrystä tai vastaus jonkin muuttujan esittämään kysymykseen.
  • Keskustelu eli rakenteinen argumentaatio. Tämä voi sisältää paljonkin argumentteja, mutta perimmiltään se aina tiivistyy argumentaation perusteella jalostuneeseen väittämään. Se voi olla kahta tyyppiä:
    • Faktaväite on mikä tahansa virke (tai kappale), jossa väitetään jotain todellista maailmaa koskevaa. Asian tulee jollain olennaisella tavalla liittyä jaetun ymmärryksen aiheeseen.
    • Arvoväite on mikä tahansa arvostusta eli arvoarvostelmaa esittelevä lause (esimerkiksi että asia A on parempi ja tärkeämpi kuin asia B).

Asioiden välisiä relaatiotyyppejä on myös vain pieni määrä. Tarkoituksena ei ole pystyä kuvaamaan kaikkia keskustelun nyansseja vaan tärkeämpää on pystyä nostamaan esille toisiinsa liittyvät asiat, vaikka se, miten asiat liittyvät toisiinsa, jäisikin ylimalkaiseksi. Tärkeää siis on, että Tietokone voi hallinnoida asioita ja niiden välisiä relaatioita ja tehdä niiden avulla jotakin yksinkertaista ja alustavaa päättelyä. Täsmälliset merkitykset kuitenkin löytyvät asioiden sanallisista kuvauksista, jotka ovat Tietokoneelle pelkkiä asioiden ja relaatioiden mukana kuljetettavia mustia laatikoita.

Menetelmäkehityksen alkuvaiheessa otetaan käyttöön minimimäärä relaatioita (muita mahdollisesti tarvittavia on listattu perusteluissa):

  • joukko-opilliset:
    • kuuluu joukkoon (instance of). Täsmenteenä voi olla tietoa joukon tyypistä. Esimerkiksi valintajoukko on joukko, jonka alkioista yksi ja vain yksi voi tulla valituksi totena, parhaana tai muulla tavalla.
    • on osajoukko (subclass of). Näillä voidaan muodostaa hierakioita.
    • myös muita Wikidatan joukko-opillisia relaatioita voi käyttää (esim. P361 part of).
  • loogiset:
    • jos - niin. Täsmenteenä voi olla relaation vahvuus varmasta (1) varmaan vastakohtaan (-1 eli jos - niin ei).
    • ei (opposite of). Negaatio.
    • ja, tai, yhtäpitävää, kaikilla, on olemassa.
    • X ehdolla (tai kontekstissa) Y.
  • kausaaliset:
    • vaikuttaa (cause of, immediate cause of, contributing factor of). Käytetään kahden muuttujan välillä; ensimmäinen voi olla päätösvaihtoehto. Täsmenteenä voi olla: aiheuttaa, lisää, estää, vähentää ja jokin kvantitatiivinen määre tai funktio.
  • muut:
    • tekee relevantiksi. Menee muuttujasta väitteeseen tai arvoon ja tarkoittaa, että jos muuttuja on jaetussa ymmärryksessä olennainen, myös väite (tai arvo) on. Täsmenteenä voi olla vahvuus (1 tekee relevantiksi, 0 ei vaikuta, -1 tekee epärelevantiksi). Voi myös mennä arvoväitteestä muuttujaan, mikä tarkoittaa että jos hyväksytään tämä arvo tärkeäksi, pitää tarkastella kyseistä muuttujaa.
    • on referenssi. Tällä relaatiolla asiaa perustelevat referenssit voidaan kytkeä objektiksi. Subjektina voi olla asia tai relaatio; jälkimmäisessä tapauksessa referenssistä tulee relaation tarkenne.
  • Tietotyötä kuvaavat:
    • <Subjekti> tuottaa tai on tietoa <objektille>.
    • <Subjekti> tekee työtä tuottaakseen <(tieto)objektin>. Qualifierit:
      • käyttää aineistoa <objekti>;
      • käyttää menetelmää <objekti>.
  • kuvailevat:
    • tägi eli sisältöä kuvaileva hakusana.
    • liittyy. Kytkee kaksi asiaa toisiinsa epämääräisellä linkillä, joka ainoastaan kertoo, että jos tarkastelee toista asiaa, on syytä huomata myös se toinen. Ei vaikuta lopputulokseen mutta on tarpeen työn alkuvaiheessa tietorakennetta vasta jäsennettäessä.
  • Totuus- ja arvofunktiot
  • Argumentatiiviset: puolustaa, hyökkää, kommentoi. (usein jäävät tieto-olion eli yleensä keskustelun sisään, eikä niitä kuvata eksplisiittisesti tietokannassa)
  • Matemaattiset: + - * / ^ ym.
  • Muut: omistajana on, tehtävänkuvaus on, määräaika on,... ----#: . Näiden tarpeellisuus on epäselvä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 7. huhtikuuta 2017 kello 09.03 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Relaatio kirjoitetaan kolmeosaisena lauseena, jossa on subjekti (asia), predikaatti (relaatio eli asioiden välinen suhde) ja objekti (toinen asia, johon subjekti on relaatiossa). Lausetta voidaan täsmentää tarkenteilla (qualifier), jotka esimerkiksi kertovat, missä olosuhteissa lause pätee tai minkä viitteiden perusteella se pitää paikkansa. Tarkenteet ovat muodossa lause-predikaatti-objekti. Lauseita kutsutaan myös tripleteiksi kuten Wikidatassa (katso taulukko 1).

Taulukko 1. Triplettien käyttö ja merkintätavat t2b-taulussa.
Subjekti (asia1) Predikaatti (relaatio) Objekti (asia2) Tarkenne Kuvaus
Syntaksi triplettien kuvaamisesta t2b-taulussa. Tarkenteessa voidaan tehdä sisäkkäisiä hierarkioita hakasulkeiden sisään.
subjektin tunniste, esim Q1234 (sanallinen kuvaus subjektista) predikaattirelaarion tunniste, esim. P2345 (sanallinen kuvaus relaatiosta) objektin tunniste, esim. Q3456 (sanallinen kuvaus objektista) tarkennerelaation tunniste (kuvaus); tarkenneobjektin tunniste (kuvaus); [relaatio; objekti; tarkenne; kuvaus]; kuvaus./ tarkennerelaation tunniste (kuvaus); tarkenneobjektin tunniste (kuvaus); tarkenne; kuvaus. Vapaamuotoinen teksti kuvaamaan koko rivin sisältöä.
Esimerkkejä sivuilta Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma#Yleiskuvaus ja Jaetun ymmärryksen menetelmä#Rokotuskeskustelu
62 (Raskaan kaluston raja-arvot) wd:p1537 (Vaikuttaa) Päästökertoimet voima; pienentää;; ./ wd:p580 (alkuaika); 2018;;Koskee 2018 jälkeen valmistettuja kuorma-autoja.
62 (Raskaan kaluston raja-arvot) Tägi Päätös
62 (Raskaan kaluston raja-arvot) Sisältää alkiot Toteutetaan, Ei toteuteta
Asia6 (Hygienia on hävittänyt infektiotaudit.) Jos - niin Asia12 (Rokotteet ovat tehottomia) Infektiotautien vähenemisen syy ei ole rokotusohjelma vaan parantunut hygienia.
Asia6 (Hygienia on hävittänyt infektiotaudit.) Totuusfunktio T() 1 Sanoja;Linda Karlström;; Linda Karlströmin mukaan rokotteet eivät vaikuta, vaan parantunut hygienia on vähentänyt infektiotauteja.
Asia6 (Hygienia on hävittänyt infektiotaudit.) Totuusfunktio T() 0 Sanoja;THL;; THL:n mukaan hygienia yksin ei olisi mitenkään voinut aiheuttaa infektiotautien vähenemistä.

Asioista ja relaatioista koostuvan tietorakenteen tulee kuvata asiat niin monipuolisesti, että henkilö voi sanoa kuvauksen olevan totuudenmukainen ja hyvä kuvaus hänen uskomusjärjestelmästään kuvatun asian osalta. Samalla sen tulee olla niin kaavamainen, että Tietokone pystyy hakemaan, luokittelemaan ja jäsentämään eri ihmisten tuottamia tietoja ja kuvaamaan, millaisiin päätelmiin tietyistä ihmisistä koostuva ryhmä päätyisi.

Kaikilla asioilla (väite, arvo) voi olla useita totuusarvoja, jotka riippuuvat sanojasta. Esimerkiksi väite "Hygienia on hävittänyt infektiotaudit"" (Asia6 yllä olevassa esimerkissä) voi olla henkilön X mielestä tosi (1) ja Y:n mielestä epätosi (0) ja Z:n mielestä melko epäuskottava (0.3). Sen sijaan että järjestelmä yrittäisi poistaa tällaista vaihtelua, se yrittää auttaa jokaista henkilöä kuvaamaan oman uskomusjärjestelmänsä sellaisena kuin se on. Jokainen saa vapaasti valita ne perusteet, jotka saavat hänet asettamaan totuusarvot tietyllä tavalla.

Joka asialla on "omistaja" eli henkilö tai arkkityyppi, joka on merkitty asian esittäjäksi. Erityinen arkkityyppi on "Tiede", jonka asioiden sisältöön kelpuutetaan vain tieteellisen kritiikin läpäisemää sisältöä. Tämä tarkoittaa sitä, että totuusarvon täytyy perustua havaintoihin ja niistä tehtyihin päätelmiin ja että asiaa saa kuka tahansa vapaasti kritisoida tieteellisin perustein. Se ei myöskään saa olla ristiriidassa muiden tieteellisten, muita asioita koskevien totuusarvojen kanssa. Totuusarvoja on päivitettävä kritiikin perusteella, jos se osoittautuu tieteellisesti epäpäteväksi. Sen sijaan tietyn henkilön "omistamia" totuusarvoja jostain asiasta pitää päivittää ainoastaan silloin, jos paljastuu, että henkilö ei itse asiassa olekaan sitä mieltä kuin järjestelmässä sanotaan.

Ihmiset ovat vapaita kuvaamaan omia näkemyksiään ja tietojaan järjestelmässä. Mutta arkkityyppien osalta prosessi on tiukempi: uuden tieto-olion tai vanhan tieto-olion päivityksen on ensin oltava yhteensopiva koko arkkityypin kanssa, ennen kuin muutos hyväksytään. Jokaisella arkkityypillä on oma kriteeristönsä, jolla muutoksia arvioidaan. Esimerkiksi tieteen arkkityypillä kaikkien hypoteesien pitää olla yhteensopivia kaiken havaintoaineiston ja hypoteesien kanssa ainakin yhdessä mahdollisessa maailmassa. Jonkin puolueen arkkityypillä kriteeri voi olla, että sisältö on hyväksytty puoluekokouksessa. Jos jokin tieto-olio ei kytkeydy (vielä) mihinkään arkkityyppiin tai henkilön omaan uskomusjärjestelmään, se ei vaikuta mihinkään ja sen sanotaan olevan Laarissa.

Perustelut

Vertailu muihin prosesseihin

Eri aloilla on käytössä useita erilaisia prosesseja ja työtiloja, joissa on hyödyllisiä ominaisuuksia jaetun ymmärryksen menetelmää ajatellen. Tässä osiossa käydään niitä läpi ja pohditaan niiden eri toiminnallisuuksia.

Git-versionhallintaohjelma on käytössä Linuxin kehitystyössä, ja se tarjoaa hyvän esimerkin joukkoistetusta prosessista. Siinä työ pilkotaan erillisiksi paketeiksi, ja jokainen paketti joutuu yhä tiukentuvan arvioinnin kohteeksi, ennen kuin se hyväksytään osaksi kokonaisuutta.

Wikidatassa tieto on järjestetty ikään kuin muodollisiksi lauseiksi, joissa on subjekti, predikaatti ja objekti ja jokainen näistä osista on oma, täsmällisesti määritelty asiansa. Tämä on tehokas tietorakenne erilaisten asioiden välisten suhteiden kuvaamiseen. Eriävät näkemykset voisi kuvata rinnakkaisina lauseina, joissa tarkenteena (qualifier) on näkemyksen esittäjä.

Trollaamisen keinot ovat lähet täsmälleen päinvastaiset kuin jaetun ymmärryksen menetelmän: hämätään, pilkataan, unohdetaan faktat. Niinpä on syytä ottaa oppia trollauksenvastaisesta työstä, esimerkiksi Operation Libero in Wikipedia Operation Libero ja Flavia Kleiner

Tietorakenne

Lisäpohdintaa löytyy keskustelusivulta D↷

Oliot

Asia on mikä tahansa muuttuja, seikka tai arvostuksen kohde, johon halutaan liittää jaetussa ymmärryksessä relaatioita. Sillä pitää olla yksilöllinen tunniste. Käytännössä tämä tunniste on yleensä URL, joka viittaa (Opasnetissä tai muussa wikissä) asiaa kuvailevaan tekstiin. Asialla voi olla tai voi olla olematta sisäinen rakenne, jota käytetään jaetun ymmärryksen verkossa. Asioita on erityyppisiä; tyypit eivät ole välttämättömiä eivätkä toisiaan poissulkevia.

  • Jos asialla on totuusarvosuhde eli totuusarvorelaatio, sitä kutsutaan väitteeksi.
  • Jos asialla on paremmuussuhde eli preferenssirelaatio, sitä kutsutaan arvoksi.
  • Jos asia sisältää tehtävänkuvauksen, sitä kutsutaan teoksi.
  • Jos asialla on tägi "Päätös", sitä kutsutaan päätökseksi.
  • Jos asia on joukko ja koostuu alkioista, joista vain yksi voi olla totta tai valittuna, sitä kutsutaan valintajoukoksi. Loogisesti kuvattuna tilanne on siis:
jos xi niin ei xj, kun i != j ja xi, xj kuuluvat joukkoon X.
  • Jos asia on valintajoukon alkio, sitä kutsutaan vaihtoehdoksi ja päätösjoukon alkiota päätösvaihtoehdoksi. Jos valintajoukko taas on väite, alkioita kutsutaan hypoteeseiksi. Päätösvaihtoehdot voivat sisältää tekoja.

Relaatiot

Relaatiolla voi olla referenssinä asia, joka perustelee yksityiskohtaisesti, miksi relaatio on olemassa. Perustelut sijoitetaan siis omaan asiaansa eikä se tule koneluettavaksi osaksi jaetun ymmärryksen relaatioverkkoa.

Aina kun lisätään systeemiin uusi asia, pitää kuvata

  • mikä asian olennainen sisältö on,
  • miten ja millä relaatiolla se liittyy johonkin olemassaolevaan asiaan,
  • mitä lisäarvoa tämä uusi asia tuo systeemiin,
  • miten tämä uusi asia eroaa siitä asiasta, johon se kytkeytyy (ja muista systeemin asioista myös).

Tulkinta ja paremmuus

Tulkinta tarkoittaa henkilön uskomusta väitteen todenperäisyydestä. Paremmuus tarkoittaa henkilön uskomusta asian paremmuudesta, hyvyydestä tai tärkeydestä toiseen asiaan verrattuna. Näitä kuvaamaan käytetään kahta relaatiota.

  • Todenperäisyys eli totuusfunktio T(asia|konteksti); qualifier: arkkityyppi; referenssit. Asia on totta todennäköisyydellä 0-1 tietyssä kontekstissa, esim. tietyn arkkityypin silmissä. (käytetään pelkkää subjektiivisen todennäköisyyden lukua ilman jakaumaa arvion luottamusvälistä). Subjektiivisen todennäköisyyden voisi operationalisoida näin: "Mikä on mielestäsi todennäköisyys sille, että tämä asia saadaan seuraavan 30 vuoden aikana osoitettua todeksi niin varmasti, että se on käytännöllisesti katsoen kiistaton?"
⇤--#: . Tämän määritelmän ongelmana on, että väite voi olla tosi vaikka sitä ei saada todistettua tai se ei ole edes käytännössä mahdollista. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 19.25 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Kuitenkin todennäköisyyden mittarin on oltava jotain, joka voidaan havaita. Tämä voidaan havaita 30 vuoden päästä, mutta se että "on se oikeasti totta vaikka sitä ei voi todistaa" ei ole havaittavissa oleva asia. Tätä määritelmää olisi mahdollista kehittää jakamalla kysymys kolmeen osaan: mitkä ovat todennäköisyydet, että 30 vuoden kuluttua asia on a) todistettu oikeaksi, b) todistettu vääräksi, c) ollaan edelleen epävarmuudessa? Tämän etuna on se, että se on symmetrinen. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 19.25 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
  • Paremmuussuhde eli preferenssifunktio P(asia1, asia2 | konteksti); qualifier: relaation tärkeys?; qualifier: arkkityyppi; referenssit. Kertoo asian 1 hyvyyden verrattuna asiaan 2. Yhdellä asialla voi olla sekä totuusarvo että hyvyysarvo. ----#: . Voiko hyvyysarvo olla ehdolla totuusarvo? Ja mitä se tarkoittaa? Voiko hyvyyden määritellä siten, että pitää valita toinen kahdesta asiasta, ja se selvyys joka asiasta vallitsee on hyvyysarvo? Ovatko asiat sellaisia että niitä voi mielekkäästi valita? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 12.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) ----#: . Miten erotetaan hyvyys ja tärkeys? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 12.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
  • Tarvitaan erikseen myös tärkeyssuhde. Se kuvaa ilmiön merkitystä keskustelijan silmissä. Tätä ei ehkä voi kuvata suhteessa muihin asioihin vaan pikemminkini kategorioina:
    • välttämättä huomioon otettavat asiat
    • tärkeät asiat
    • tavalliset asiat
    • asiat joita ei kannata tai pidä ottaa huomioon.

Preferenssirelaatio eli paremmuussuhde kuvastaa yhden asian paremmuutta toiseen asiaan verrattuna. Se on aina kahta asiaa vertaava suhde. Jotta tämä toimisi aina, tarvitaan asia "neutraali" (#45), jota paremmat asiat ovat "hyviä" ja huonommat "huonoja".

Arkkityypit

Kaikki asiat ja relaatiot voivat olla ehdollisia keskustelijan suhteen. Tämä ehdollisuus kuvataan preferenssi- ja totuusrelaatiolla. Asioiden tehostamiseksi näkemyksiä voidaan niputtaa arkkityypeiksi, jotka ovat jollain tietyllä kriteeristöllä tai menetelmällä tuotettuja virtuaalisia henkilöitä, joilla on näkemyksiä järjestelmässä kuvatuista asioista. Todelliset henkilöt voivat ilmoittautua jonkin arkkityypin kannattajaksi, jolloin heidän näkemyksensä automaattisesti perii arkkityypin näkemykset eikä niitä tarvitse itse kuvata. Yksi ihminen voi eri asioissa kannattaa eri arkkityyppejä ja näin muodostaa henkilökohtaisen profiilin ja näkemyksen.

Arkkityyppi voi olla sisäisesti ristiriitainen, ellei se sisällä sääntöä joka kieltää sisäiset ristiriidat.

Erikseen kannattanee luoda taulu henkilöiden kannattamista arkkityypeistä.

Henkilön itsestään luoma profiili:

  • Henkilö
  • Asia (mistä asiasta on kyse? Tässä kohdassa yleensä käytetään laajaa asiakokonaisuutta, joka on kuvattu luokkana. Näin henkilö perii arkkityypin näkemykset kaikista luokkaan kuuluvista tieto-olioista. Toki minkä tahansa asian kohdalla tästä yleistilanteesta voi poiketa valitsemalla tietyille asioille eri arkkityypin. Päällekkäiset arkkityypit sovelletaan henkilön asioihin aikajärjestyksessä eli timestampin mukaan.)
  • Arkkityyppi (minkä arkkityypin mukaisesti toimii tässä asiassa?)
  • Timestamp

Esimerkkejä jaetun ymmärryksen menetelmän soveltamisesta

Yhtäköyttä-periaatteiden soveltaminen

Yhtäköyttä-hanke on tuottanut periaatteita ja suosituksia tutkimustiedon paremmaksi hyödyntämiseksi yhteiskunnan päätöksenteossa. Tämä esimerkki tarkastelee näiden periaatteiden viitekehystä ja kuvaa tietotyön tekemiseen liittyviä asioita. Katso tarkemmin Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti ja Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelma.



+ Näytä koodi


Ilmastokeskustelu

Ilmastokeskustelua käydään kahdella eri sivulla jaetun ymmärryksen menetelmän keinoin:

Pietarsaaren rokotuskeskustelu

Rokotuskeskustelua Pietarsaaren rokotusvastaisuudesta käydään sivulla Pietarsaaren rokotuskeskustelu.

Jaettuja ymmärryksiä englanniksi

Katso myös

  • 7.4.2017 arkistoitu versio, jossa oli mm. seuraavia aiheita[1]:
    • Vanhaa johdantoa
    • Omissioharha: on parempi jättää tekemättä kuin tehdä, jos lopputulos on ikävä; silloin syyllisyys on pienempi.
    • Totuus ja tahto -puolue: puolue, joka toteuttaa tiukasti jaettua ymmärrystä lähtien oletuksesta että totuuksia on yksi mutta tulkintoja monta.
    • Hylättyjä ideoita, kuten: miten päivitetään uskottavuusarviot, Bayesilläkö; jos yhdestä muuttujasta on monta tulkintaa, pitääkö joka tulkinnalle tehdä oma alisivu;
  • Jaettu ymmärrys
  • Dublin core metadata initiative
  • en:Dempster–Shafer theory a framework for reasoning with uncertainty. Dempster's rule of combination is a method for fusing belief constraints.
  • Enabling Open Science: Wikidata for Research (Wiki4R) (H2020 grant) [2]
  • Strategisen tutkimuksen teemat korostavat demokratiaa, uudistumista ja sopeutumista (Suomen Akatemia 15.6.2016) [3]
  • Jouni Tuomisto: Tieteen tarinankerronta kaipaa uusia työkaluja (HS 3.8.2016)R↻
  • Akatemiahakemus syyskuu 2016 [4]
  • ISEE 2016: DAGs & the Environment: Practical Applications of Causal Inference Methodologies in Environmental Health Research [5]
  • ISEE 2016: Mediation analysis in Environmental Epidemiology: key concepts, challenges, and application of modern causal methods [6]
  • Heikkinen, Vesa. Avoimuuden käsite julkisessa hallinnossa. (Helsingin yliopisto, pro gradu 2016) [7]
  • PolicyAtlas is a non-partisan project to develop a user-contributed encyclopedia of public policy solutions. The goal of PolicyAtlas is to improve the information available to all levels of public policymakers, thereby leading to the adoption and design of superior public policies and better lives for all who are governed. [8]
  • Timo Assmuth, Jari Lyytimäki. Environmental Science & Policy. Volume 51, August 2015, Pages 338–350. Co-constructing inclusive knowledge within converging fields: Environmental governance and health care. doi
  • Lyytimäki, J. & Assmuth, T. Down with the flow: public debates shaping the risk framing of artificial groundwater recharge. GeoJournal (2015) 80: 113. doi
  • Jari Lyytimäki. Verkkokeskustelussa harhaudutaan usein sivuraiteille. Ympäristö ja terveys 2015; 46 (8): 67.
Noudettu kohteesta http://opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Jaetun_ymmärryksen_menetelmä&oldid=34298