Japanin luonnonkatastrofi 2011

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Pääviesti
Kysymys:

Mitkä ovat radioaktiivisen säteilyn terveysvaikutukset?

Vastaus:

Suomessa radioaktiivisen säteilyn pitoisuudet eivät ole kohonneet Japanin tilanteen vuoksi. Tulevat päivät ja tapahtumat (esim. vuotojen kesto sekä ilmavirtojen suunnat ja voimakkuudet) määrittelevät säteilyn vaikutusalueen laajuuden.


Seuraa tilannetta


Taustatietoa

Suomen seismografiasemat havaitsivat 11.3.2011 klo 14:46 paikallista aikaa (07:46 Suomen aikaa) sattuneen voimakkaan maanjäristyksen, jonka keskus sijaitsi merellä, Japanin Honshun saaren itäpuolella. Maanjäristyksesn keskus sijaitsi noin 370 km päässä Tokiosta. Maanjäristys on aiheuttanut tsunamin. Useissa Japanin rannikon mittapisteissä on mitattu yli 3 metrin tsunamiaaltoja. Myös suurempia aaltoja on mitattu Japanin saarilla, korkeimmat jopa 10 metriä. Tsunamivaroitus on annettu koko Tyynen valtameren alueelle. Matalampia 10-170 cm korkuisia tsunamiaaltoja on mitattu yleisesti Tyynenmeren saarilla. Maanjäristyksen ja tsunamin seurauksena Japanin itärannikolla sijaitsevat Fukushima-Daichin ydinvoimalaitoksen yksiköt menettivät yhteyden ulkoiseen sähköverkkoon, ja tunti tämän jälkeen varavoimaa tuottavat dieselgeneraattorit pysähtyivät. Vaihtosähkönsyötön menetyksen jälkeen reaktoreihin on syötetty jäähdytysvettä höyrykäyttöisillä varajärjestelmillä. Generaattoreja on jäähdytetty merivedellä mutta alkuviikon aikana on tapahtunut useita räjähdyksiä, jotka ovat lisänneet säteilyvuotoja. Tiistaina tilanne on se että säteilymäärät ylittävät ihmisille vaarallisen annoksen.

Säteilyannokset

Fukushiman ydinvoimalaitoksen laitosalueella suurimmat laitoksen työntekijöiden saamat säteilyannokset ovat olleet noin 100 millisievertiä. Säteilyannos kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveyshaittaa. Säteilyn aiheuttamia terveyshaittoja on kahdenlaisia, suoria ja satunnaisia. Kun henkilö saa lyhyessä ajassa, esimerkiksi päivässä, hyvin suuren säteilyannoksen, joka tuhoaa soluja, on kyse suorasta säteilyhaitasta. Se voi ilmetä palovammana tai säteilysairautena. Satunnainen säteilyhaitta voi ilmetä jopa vuosikymmenien kuluttua. Esimerkkinä satunnaisesta säteilyhaitasta on syöpä.

Tiistaina reaktorirakennusten välissä on mitattu enimmillään 400 mSv/h annosnopeuksia. Tämä on tuhatkertainen annosnopeus alueella aikaisemmin mitattuun verrattuna, ja tasoa, jolla voi olla akuutteja terveysvaikutuksia. Havaintoon liittyen ei vielä ole käytettävissä lisätietoja. Esimerkkejä säteilyannoksista:

  • 0,01 millisievertiä (mSv): Hammasröntgenkuvauksesta potilaalle aiheutuva annos
  • 0,1 mSv: Keuhkojen röntgenkuvauksesta potilaalle aiheutuva annos
  • 2 mSv: Annos, jonka lentokoneessa työskentelevä saa kosmisesta säteilystä vuodessa
  • 3,7 mSv: Suomalaiselle säteilystä (sisäilman radon, röntgentutkimukset jne.) aiheutuva keskimääräinen annos vuodessa
  • 20 mSv: Tietokonetomografiakuvaus
  • 50 mSv: Säteilytyöntekijälle suurin sallittu annos vuoden aikana
  • 6000 mSv: Annos, joka vuorokauden aikana saatuna saattaa johtaa henkilön kuolemaan. Tällaisen annoksen voi saada vain esimerkiksi silloin, kun henkilö on lähellä sitä paikkaa, jossa räjäytetään ydinase.[1]

Annokset Suomessa

Annokset Suomen ilmakehässä ovat pysyneet normaaleina. [2]

Säteilyn myrkyllisyys

Fukushiman ydinvoimalaitoksen laitosalueella suurimmat laitoksen työntekijöiden saamat säteilyannokset ovat olleet noin 100 millisievertiä. Säteilyannos kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveyshaittaa. Säteilyn aiheuttamia terveyshaittoja on kahdenlaisia, suoria ja satunnaisia. Kun henkilö saa lyhyessä ajassa, esimerkiksi päivässä, hyvin suuren säteilyannoksen, joka tuhoaa soluja, on kyse suorasta säteilyhaitasta. Se voi ilmetä palovammana tai säteilysairautena. Satunnainen säteilyhaitta voi ilmetä jopa vuosikymmenien kuluttua. Esimerkkinä satunnaisesta säteilyhaitasta on syöpä.[3]

Säteilyn terveyshaitat

Katso myös

Avainsanat

Japani, maanjäristys, säteily

Viitteet