Kehitysyhteistyö SHO 2011

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2325
Moderaattori:Smxb (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Rajaus

Millaista kehitysyhteistyön pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

1. Maailman ruokaturvan parantaminen
   Maailman ruokaturvasta on tehtävä tulevaisuusselonteko ja valtioneuvostolle kiinnitettävä ruokapoliittinen asiantuntija.
2. Eduskunnan enemmistön mielipide kehitysavusta Helsingin Sanomien vaalikoneessa:Kehitysyhteistyömäärärahaa tulee nostaa joko maltillisesti valtiontalouden salliessa tai sopimuksen mukaisesti 0,7%:iin bruttokansantuotteesta.

Kehitysyhteistyö SHO 2011(M€/v)

Obs	Nro	Ehdotus	Hinta
1	1	Valtioneuvoston asiantuntijan palkkaus	-0,1
2	2	Kehitysavun nostaminen 0.7%:iin bruttokansantuotteesta	-121.9

Perustelut

• Taulukon perusteet:

1. Valtioneuvoston asijantuntijan palkka on 9135 €/kk.
2. Kehitysavun nostaminen nykyisestä 0.55 prosentista täyteen 0.75 prosenttiin bruttokansantuotteesta toisi lisäkustannuksia (0.7 * 965.6/0.55 - 965.6) M€/v = 121.9 M€/v.

• Valittujen kansanedustajien mielipiteet aiheesta jakautuivat Helsingin Sanomien vaalikoneessa seuraavasti:

Kysymys 20: Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?

• 71 vastaajaa: Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
• 55 vastaajaa: Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
• 26 vastaajaa: Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
• 23 vastaajaa: Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.

Yhteensä 175 vastaajaa.

Suurin osa valituista kansanedustajista tukee Suomen hyväksymää tavoitetta.
Vain pieni osa vastustaa tavoitteeseen pyrkimistä.

Kansanedustajien arvot

Data

• Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta. Kirkon hallitusohjelmalista on tässä muodossa ensimmäinen laatuaan ja siis erittäin poikkeuksellinen, etenkin kun kyseessä kansankirkko, johon kuuluu jäseniä kaikista puolueista. Vaatimukset on hyväksytty arkkipiispan johtamassa kirkkohallituksen täysistunnossa ja edustavat siis kirkon virallista kantaa.

Riippuvuudet

• Ei määritelty.

Katso myös

• Suomen hallitusohjelma 2011
• Kansanedustajien arvot: ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, Suomen valtion päätöksenteko

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011

Osat: Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys