Keskustelu:Tekaisu

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Arkistoituja materiaaleja:

Tekaisun tiivistelmä

Pääviesti
Kysymys:

Millainen hanke on TEKAISU ja mitä siinä tehdään?

Vastaus:

TEKAISU (ympäristöstä aiheutuvien TErveyshaittojen arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima hanke vuosille 2012-2014. Sen tavoitteena on muuttaa yhteiskunnallista päätöksentekoa siten, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Tämän päätavoitteen toteuttamiseksi hankkeessa on viisi osatavoitetta, joiden ympärille toiminta keskittyy.

  • 1) Kehittää tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja sen teoriaa. TEKAISU kehittää tietoon perustuvia avoimia päätöstapoja ja testaa niitä kunten päätöksenteossa yhteistyössä aluksi Kuopion kaupungin, myöhemmin myös muiden toimijoiden kanssa.
  • 2) Priorisoida ympäristöterveyttä tukevia toimenpiteitä. TEKAISU arvioi ympäristön terveysvaikutuksia Suomessa ja etsii tehokkaimpia tapoja vähentää haittoja. Työ tehdään THL:n asiantuntijoiden voimin ja yhteistyössä STM:n muiden tutkimuslaitosten kanssa (SOTERKO).
  • 3) Jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin tietoa ja työkaluja käytäntöön. TEKAISU tuottaa käytännön tukimateriaalia sekä työkaluja terveysvaikutusten arviointien tekemiseen ja kouluttaa niiden käyttöön kuntien arjessa.
  • 4) Arvioida nykyisen lainsäädännön ja sen toimeenpanon kehitystarpeita. TEKAISU kartoittaa ministeriöiden voimin nykyisen lainsäädännön ja toimeenpanon toimivuutta terveydensuojelun näkökulmasta. Tämän avulla ohjataan hankkeen jatkotyötä.
  • 5) Saattaa alkuun päätöksenteon kehittäminen aluksi pilotteina ja myöhemmin laajempina uudistushankkeina. TEKAISU hyödyntää muiden työpakettien kokemuksia ja menetelmiä ja jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Suomessa.

Tärkeimmät konkreettiset tuotteet ovat avoin Opasnet-verkkotyötila kuntien, ELYjen ja AVIen käyttöön; yleistajuisen kirjan käsikirjoitus päätöksenteon tukemisesta tiedon avulla; kaksi artikkelia Ympäristö ja terveys -lehteen sekä yksi kansainvälinen tieteellinen artikkeli; päivitetty kuvaus tärkeimmistä ympäristöterveysongelmista ja niiden vähentämisestä Suomessa; käytäntökuvaus Innokylän REA-työkaluun päätöksenteosta ja sen evaluoinnista; ja ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin kuvaus hankkeen rajaukseen kuuluvan päätöksenteon osalta.


Tekaisun tilannekatsaus 29.8.2013

--#: Jouni Tuomiston vastaus Jari Keinäselle hankkeen etenemisestä. --Jouni Tuomisto 1. syyskuuta 2013 kello 08.37 (EEST)

Pori on minulla ollut lupaavin kunta yhteistyötä ajatellen, ja olen siellä pariin otteeseen käynyt pilotteja suunnittelemassa. Kuitenkin viikko sitten sain sieltä viestin, että he ovat miettineet Tekaisu-pilottia ja päätyneet pitämään sitä liian raskaana hankkeena, jotta he voisivat siihen sitoutua tiukkojen resurssipaineiden takia. Ja tottahan se on, että pilotissa syntyy aika tiivis työskentely projektin ja kunnan pilottipäätöstä työstävien virka- ja luottamusmiesten kesken. Tämän harmillisen päätöksen jälkeen minulla ei ole oikein järkevää hakemuksen pohjaa Kaste-hakuun. Raumalla on oma Kaste-hakemuksensa hyvinvointi-indikaattoreihin liittyen, mutta keskusteluista huolimatta minulla on ollut vaikeuksia saada siitä konkreettista otetta ja löytää selkeää kytkentää Tekaisu-pilotteihin, joten se linja ei ole edennyt.

Hyviäkin uutisia on. Palasin piirustuspöydän ääreen näissä piloteissa ja hahmottelin suppeampaa versiota Tekaisu-piloteista. Ne ovat konkreettisten työkalujen testausta ja soveltuvuuskehitystä alkuperäisen työpaketti 3:n hengessä. Tästä olen nyt puhunut Poriin, Satakunnan AMK:n IVA-opettajalle, Vantaalle ja Kuopioon ja toistaiseksi saatu palaute on myönteistä. Ensimmäisenä yleensä on kysytty, paljonko se vie työaikaa, ja kun olen sanonut että puhutaan tunneista pikemmin kuin päivistä, niin tuntuu, että yksi este asioiden käytännön testaamiselle on hälvennyt. Olen tätä teemaa työstänyt hakemukseksi Kunnallisalan kehittämissäätiöön, jonka hakuaika on huomenna.

Vaikkei työkalulähtöinen eteneminen olekaan paras tapa muuttaa päätöksenteon käytäntöjä, josta Tekaisussa perimmältään on kyse, on se kuitenkin keino madaltaa kynnystä vaikutusarviointien tekemiseen niissä asioissa, joissa työkaluja on tarjolla. YVA-kaavakyselykin osoitti, että helpoilla työkaluilla ja ohjeistuksilla on kyllä kysyntää, kunhan ne eivät sido lisää niukkoja nykyresursseja. Se myös toimii markkinointikanavana niille tavoitteellisuuden, verkkotyöskentelyn ja avoimuuden ideoille, joita Tekaisussa edistetään.

Kaste-rintaman hyvä uutinen on, että Mikko on kutsuttu puhumaan Kaste-ohjelman koulutukseen 10.9. avoimesta arvioinnista, ja minäkin varmaan menen tilaisuuteen. Tällä tavalla saamme Tekaisu-ajattelua ujutettua Kaste-ohjelmaan kyökin kautta.

Julkaisurintamalta on kaksi uutista: Sekä Ympäristöpolitiikka-lehteen kirjoitettu kuvaus Tekaisu-menetelmästä että Ympäristö ja terveys -lehteen kirjoitettu tiivistelmä YVA/Kaava-kyselystä viime talvelta ovat viimeistelyä vaille valmiit ja lähtevät muutaman viikon sisällä lehteen. Tämä KAKS-haku on nyt estänyt tekemästä viimeistä silausta niihin, mutta se tapahtuu pian. Mikolla puolestaan on työn alla englanninkielinen käsikirjoitus Tekaisu-menetelmästä ja avoimesta arvioinnista johonkin kovatasoiseen ympäristöterveysalan lehteen, mutta se ei ole vielä yhtä pitkällä.


Tekaisu-tiedotusta

  • Työkalu-juttu 3500 merkkiä DL 2.4. Mervi Pitkänen email 25.3.2013
  • Posteria varten abstrakti 3000 merkkiä DL 26.3. [2]
  • Uutiskirje otsikko 60 merkkiä, teksti 700 merkkiä + linkki DL 29.4. [3]
Ensin kirjoitetaan ylipitkä kirjoitus, jossa on kaikki näkökulmat. Siitä sitten typistetään eri tarkoituksiin juttuja.

Peruskirjoitus

Terveysvaikutusarviointeja ja työkaluja kuntien tueksi

Tuntuuko, että päättäjät eivät saa käytetyksi kaikkea tärkeää tietoa, vaikka sitä olisi olemassa? Jäävätkö asiantuntijoiden viisaudet pölyttymään tieteellisiin lehtiin, kun tietoa ei osata tarjota hyödyllisessä muodossa?

Nyt kunnilla on mahdollisuus lähteä ratkomaan näitä ongelmia omassa päätösvalmistelussaan. THL:n koordinoima Tekaisu-hanke etsii kuntia yhteistyöhön toteuttamaan kuntapilotteja syksyn 2013 ja vuoden 2014 aikana. Piloteissa testataan uusia päätöksenteon tukemisen menetelmiä, käytäntöjä ja työkaluja. Kokeiltavat menetelmät yrittävät ratkaista kaksi asiaa yhtaikaa: sen, etteivät päättäjät osaa vaatia ja hyödyntää tietoa, ja sen, että asiantuntijat eivät osaa sitä tarjota.

Tekaisu-hankkeessa pyritään helpottamaan tiedon kulkua ja käyttöä niin, että esimerkiksi päätöksen tueksi tarvittava terveysvaikutusten arviointi ei olisi kuukausimäärien työ, joka kiireen takia jää tekemättä, vaan nopea tekaisu, joka tuottaa pätevää ja hyödyllistä tietoa nopeasti. Terveysvaikutusten arviointimenetelmiä on ollut käytössä jo pitkään, mutta ne eivät ole kehittyneet päivittäisiksi työkaluiksi osittain juuri työläytensä takia.

Vaikutusarviointi on periaatteessa selkeää: tarkastellaan harkittavana olevia päätösvaihtoehtoja ja pyritään ennakoimaan terveys- tai muita vaikutuksia, arvioimaan vaikutusten suuruuksia ja ottamaan huomioon epävarmuudet. Vaikutustensa perusteella vaihtoehtoja asetellaan paremmuusjärjestykseen ohjeeksi päättäjille.

Käytännössä tilanne on vaikeampi. Syitä on monia: tiedon hankala saatavuus, mallinnusohjelmien vaikeus, ristiriidat tai epäselvyydet tavoitteissa, toimintapojen outous. Tekaisu-hanke on lähtenyt ratkomaan näitä ongelmia nostamalla esiin kuusi periaatetta, joita noudattamalla ongelmat on tarkoitus välttää - kuntapilottien tarkoitus on kertoa, onnistuuko se.

Ensinnäkin päättäjien on selkeästi lausuttava, mitä tavoitteita päätökselle annetaan ja mitä asioita pidetään tärkeinä. Tämä tahdonilmaus ohjaa sitä, mitä arvioinnin kohteeksi otetaan ja miten työn etenemistä seurataan. Toiseksi kaikki tieto asiasta kerätään ja jalostetaan yhteen paikkaan eli käytännössä kaikkien osallistujien käytössä olevaan verkkotyötilaan. Tieto on kaikkien osallistujien yhteistä, ja sen käsittelystä on yhteiset säännöt.

Kolmas vaatimus on työn kritisoitavuus. Terveysarvioinnin kaikkea sisältöä saa kritisoida ja kommentoida, ja kritiikki otetaan osaksi arviointia täydentämään sen sisältöä. Neljänneksi tarkastellaan nimenomaan asioita, jotka ovat syy-seuraussuhteessa päätöksessä harkittavien toimenpiteiden ja haluttujen vaikutusten kanssa. Viidenneksi työ tehdään avoimesti siten, että myös kansalaiset voivat osallistua terveysarvioinnin tekoon tai kommentoimiseen koko työn ajan.

Ja kuudenneksi työ tehdään pitäen mielessä muut samanlaisen tiedon tarvitsijat. Tieto pyritään jakamaan mahdollisimman tehokkaasti kaikkien kuntien ja muiden hyödyntäjien käyttöön helposti jatkokäytettävässä muodossa.

Tällaisten terveysarviointien tekemiseen Tekaisu-hanke hakee kuntayhteistyökumppaneita. Kunta toimii lähinnä päättäjän ja THL asiantuntijan roolissa, mutta tärkeintä on yhdessä tekeminen ja oppiminen. Erityisen kiinnostavia aiheita mahdollisille piloteille ovat päätökset, joissa ympäristötekijät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tällaisia päätösprosesseja ovat mm. ympäristöluvitukset, kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi tai rakennuslupa-asiat. Työläimpiin pilotteihin hankitaan ulkopuolista rahoitusta mm. Kaste-ohjelmasta.

Kuntapilottien tukena käytetään Opasnet-verkkotyötilaa. Se on nimenomaan osallistavien vaikutusarviointien tekemiseen suunniteltu avoin verkkotyötila, jota THL:ssä on kehitetty useita vuosia. Opasnetia voidaan käyttää keskustelualustana, tietovarastona, tiedon jakamiskanavana ja myös varsinaisena mallinnustyökaluna.

Opasnetissa on esimerkkejä käytännön vaikutusarvioinneista, esimerkiksi liittyen Rauman satamavaihtoehtojen pienhiukkaspäästöihin (http://fi.opasnet.org/fi/Rauma), kaivostoiminnan terveys- ja ympäristöriskeihin (http://fi.opasnet.org/fi/Minera), tai talousveden mikrobiologisiin riskeihin (http://fi.opasnet.org/fi/Vesiopas). Kaikkiin näihin aiheisiin liittyy tietosivuja, laskentamalli ja keskustelumahdollisuus sisällöstä.

Opasnetin käyttäjäksi voi tulla kuka tahansa. Valmiista malleista voi räätälöidä uuden terveysvaikutusarvioinnin aiempia arviointeja muistuttavaan kohteeseen. Tämän tekemiseen asiaan perehtyneeltä konsultilta menee päivä tai pari, jos uuden kohteen vastaavat tiedot ovat käytettävissä. Laskentamallien ajaminen tai niiden yksityiskohtiin tutustuminen onnistuu yksinkertaisesti verkkotyötilan sivuja lukemalla ja ohjeita seuraamalla. Jos käyttäjä haluaa tarkastella tilannetta uusilla lähtöarvoilla, tämä onnistuu usein lennosta, ja räätälöidyt tulokset, taulukot ja kuvaajat ilmestyvät käyttäjälle sekunneissa. Uuden laskennan voi jakaa linkkinä edelleen.

Opasnetin tavoitteena on lisätä päätösvalmisteluun konkretiaa, määrällisiä arvioita ja jäsentynyttä keskustelua. Kuntapilottien avulla näitä käytäntöjä testataan, kehitetään ja juurrutetaan kunnissa.

Posteri TerveSos-päiville

Terveysvaikutusarviointeja ja kuntapilotteja päätösten tueksi

Jouni Tuomisto1, Mikko Pohjola2
1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveyden osasto, Kuopio
2) Nordem Oy, Kuopio

Kunnallisessa päätöksenteossa on vaikea hyödyntää kaikkea tärkeää tietoa, vaikka sitä olisi olemassa. Asiantuntijatieto jää tieteellisiin lehtiin, koska tieto ei ole hyödyllisessä muodossa päätöksentekoa varten.

THL:n koordinoimassa Tekaisu-hankkeessa pyritään helpottamaan tiedon kulkua ja käyttöä niin, että päätöksen tueksi tarvittava terveysvaikutusten arviointi ei olisi kuukausimäärien työ, joka kiireen takia jää tekemättä, vaan nopea tekaisu, joka tuottaa pätevää ja hyödyllistä tietoa nopeasti. Terveysvaikutusten arviointimenetelmiä on ollut käytössä jo pitkään, mutta ne eivät ole kehittyneet päivittäisiksi työkaluiksi osittain juuri työläytensä takia.

Nyt kunnilla on mahdollisuus lähteä ratkomaan näitä ongelmia omassa päätösvalmistelussaan. Tekaisu-hanke etsii kuntia yhteistyöhön toteuttamaan kuntapilotteja syksyn 2013 ja vuoden 2014 aikana. Piloteissa testataan uusia päätöksenteon tukemisen menetelmiä, käytäntöjä ja työkaluja. Kokeiltavat menetelmät yrittävät ratkaista kaksi asiaa yhtaikaa: sen, etteivät päättäjät osaa vaatia ja hyödyntää tietoa, ja sen, että asiantuntijat eivät osaa sitä tarjota. Työläimpiin pilotteihin hankitaan ulkopuolista rahoitusta mm. Kaste-ohjelmasta.

Tekaisu-hanke nostaa esiin kuusi periaatetta, joita noudattamalla ongelmat on tarkoitus välttää - kuntapilottien tarkoitus on kertoa, onnistuuko se. Ensinnäkin päättäjät julkaisevat päätökseen liittyvät tavoitteet ja tärkeät asiat. Kaikki tieto jalostetaan kohteellisesti eli yhteen verkkotyötilaan. Kaikkea sisältöä saa kritisoida ja kommentoida. Tarkastellaan syy-seuraussuhteita päätöksen ja tavoitteiden välillä. Työ tehdään täysin avoimesti. Kuudenneksi tieto tuotetaan helposti jatkokäytettävässä muodossa.

Tällaisten terveysarviointien tekemiseen Tekaisu-hanke hakee kuntayhteistyökumppaneita. Kunta toimii lähinnä päättäjän ja THL asiantuntijan roolissa, mutta tärkeintä on yhdessä tekeminen ja oppiminen. Erityisen kiinnostavia aiheita mahdollisille piloteille ovat päätökset, joissa ympäristötekijät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tällaisia päätösprosesseja ovat mm. ympäristöluvitukset, kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi tai rakennuslupa-asiat.

Kuntapiloteissa käytetään Opasnet-verkkotyötilaa. Se on nimenomaan osallistaviin vaikutusarviointeihin suunniteltu avoin verkkotyötila. Opasnetia voidaan käyttää keskustelualustana, tietovarastona, tiedon jakamiskanavana ja myös varsinaisena mallinnustyökaluna.

Opasnetissa on esimerkkejä käytännön vaikutusarvioinneista, esimerkiksi liittyen Rauman satamavaihtoehtojen pienhiukkaspäästöihin (http://fi.opasnet.org/fi/Rauma) tai talousveden mikrobiologisiin riskeihin (http://fi.opasnet.org/fi/Vesiopas). Kaikkiin arviointeihin liittyy tietosivuja, laskentamalli ja keskustelumahdollisuus sisällöstä.

Opasnetin tavoitteena on lisätä päätösvalmisteluun konkretiaa, määrällisiä arvioita ja jäsentynyttä keskustelua. Kuntapilottien avulla näitä käytäntöjä testataan, kehitetään ja juurrutetaan kunnissa.

Työkalujuttu Tessoon

Terveysvaikutusarviointeja ja verkkotyökaluja päätösten tueksi

Kunnallisessa päätöksenteossa on vaikea hyödyntää kaikkea tärkeää tietoa, vaikka sitä olisi olemassa. Asiantuntijatieto jää tieteellisiin lehtiin, koska tieto ei ole hyödyllisessä muodossa päätöksentekoa varten.

THL:n kehittämän Opasnet-verkkotyötilan (http://fi.opasnet.org) avulla pyritään helpottamaan tiedon kulkua ja käyttöä niin, että päätöksen tueksi tarvittava terveysvaikutusten arviointi ei olisi kuukausimäärien työ, joka kiireen takia jää tekemättä, vaan nopea tekaisu, joka tuottaa pätevää ja hyödyllistä tietoa nopeasti. Terveysvaikutusten arviointimenetelmiä on ollut käytössä jo pitkään, mutta ne eivät ole kehittyneet päivittäisiksi työkaluiksi osittain juuri työläytensä takia.

Opasnet on nimenomaan osallistaviin, avoimiin vaikutusarviointeihin suunniteltu avoin verkkotyötila. Opasnetia voidaan käyttää keskustelualustana, tietovarastona, tiedon jakamiskanavana ja myös varsinaisena mallinnustyökaluna.

Opasnetissa on esimerkkejä käytännön vaikutusarvioinneista, kuten liittyen Rauman satamavaihtoehtojen pienhiukkaspäästöihin (http://fi.opasnet.org/fi/Rauma), kaivostoiminnan terveys- ja ympäristöriskeihin (http://fi.opasnet.org/fi/Minera), tai talousveden mikrobiologisiin riskeihin (http://fi.opasnet.org/fi/Vesiopas). Kaikkiin arviointeihin liittyy tietosivuja, laskentamalli ja keskustelumahdollisuus sisällöstä.

Opasnetin käyttäjäksi voi tulla kuka tahansa. Valmiista malleista voi räätälöidä uuden terveysvaikutusarvioinnin aiempia arviointeja muistuttavaan kohteeseen. Tämän tekemiseen asiaan perehtyneeltä konsultilta menee päivä tai pari, jos uuden kohteen vastaavat tiedot ovat käytettävissä. Laskentamallien ajaminen tai niiden yksityiskohtiin tutustuminen onnistuu yksinkertaisesti verkkotyötilan sivuja lukemalla ja ohjeita seuraamalla. Jos käyttäjä haluaa tarkastella tilannetta uusilla lähtöarvoilla, tämä onnistuu usein lennosta, ja räätälöidyt tulokset, taulukot ja kuvaajat ilmestyvät käyttäjälle sekunneissa. Uuden laskennan voi jakaa linkkinä edelleen.

Opasnetin tavoitteena on lisätä päätösvalmisteluun konkretiaa, määrällisiä arvioita ja jäsentynyttä keskustelua. Näitä käytäntöjä testataan, kehitetään ja juurrutetaan kuntapilottien avulla.

THL:n koordimoima Tekaisu-hanke etsii kuntia yhteistyöhön toteuttamaan kuntapilotteja syksyn 2013 ja vuoden 2014 aikana. Piloteissa testataan uusia päätöksenteon tukemisen menetelmiä, käytäntöjä ja työkaluja. Kokeiltavat menetelmät yrittävät ratkaista kaksi asiaa yhtaikaa: sen, etteivät päättäjät osaa vaatia ja hyödyntää tietoa, ja sen, että asiantuntijat eivät osaa sitä tarjota. Työläimpiin pilotteihin hankitaan ulkopuolista rahoitusta mm. Kaste-ohjelmasta.

Kunta toimii lähinnä päättäjän ja THL asiantuntijan roolissa, mutta tärkeintä on yhdessä tekeminen ja oppiminen. Erityisen kiinnostavia aiheita mahdollisille piloteille ovat päätökset, joissa ympäristötekijät voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tällaisia päätösprosesseja ovat mm. ympäristöluvitukset, kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi tai rakennuslupa-asiat.

Tekaisu-hanke nostaa esiin kuusi periaatetta, joita noudattamalla ongelmat on tarkoitus välttää - kuntapilottien tarkoitus on kertoa, onnistuuko se. Ensinnäkin päättäjät julkaisevat päätökseen liittyvät tavoitteet ja tärkeät asiat. Kaikki tieto jalostetaan kohteellisesti eli yhteen verkkotyötilaan. Kaikkea sisältöä saa kritisoida ja kommentoida. Tarkastellaan syy-seuraussuhteita päätöksen ja tavoitteiden välillä. Työ tehdään täysin avoimesti. Kuudenneksi tieto tuotetaan helposti jatkokäytettävässä muodossa.

Uutiskirje

Uutiskirjeen kohderyhmänä ovat kuntapäättäjät

Terveysvaikutusarviointeja ja kuntapilotteja päätösten tueksi

THL:n Tekaisu-hankkeessa helpotetaan tiedon kulkua ja käyttöä kuntapäätöksenteossa. Hankkeessa kehitetään käytäntöjä ja työkaluja nopeiden ja pätevien terveysvaikutusarviointien tekoon.

Nyt etsitään kuntia arviointeja päätösvalmistelussa testaaviin kuntapilotteihin 2013 - 2014. Pilotteihin hankitaan rahoitusta mm. Kaste-ohjelmasta.

Erityisen kiinnostavia aiheita piloteille ovat päätökset, joissa ympäristötekijät voivat aiheuttaa terveyshaittaa, kuten ympäristöluvitukset tai kaavoitus.

Kuntapiloteissa käytetään Opasnet-verkkotyötilaa (http://fi.opasnet.org), joka on keskustelualusta, tietovarasto, tiedon jakamiskanava ja myös varsinainen terveysvaikutusten mallinnustyökalu.

http://fi.opasnet.org/Tekaisu

Tekaisun johtoryhmä

Kolmas kokous

TEKAISU-hankkeen johtoryhmän kokous
Aika: 6.11.2013 klo 13-15
Paikka: STM, Meritullinkatu 8, kokoushuone C366.

Paikalla:

  • Jari Keinänen STM, pj
  • Minna Huttunen MMM
  • Tarja Hartikainen Kuntaliitto
  • Timo Saarinen YM
  • Olli Voutilainen TEM
  • Jouni Tuomisto THL, sihteeri
Muistio
1) Kokouksen avaus

Puheenjohtaja Jari Keinänen avasi kokouksen klo 13.05. Hän muistutti, että tiedon paketointi käyttökelpoiseen muotoon on tärkeää mutta hankalaa. Tuore kysely ympäristöterveydenhuollon vastuualueille nosti esiin tarpeen helppokäyttöisille työvälineille tiedon jalostamisessa.

2) Esityslistan hyväksyminen

Esityslista hyväksyttiin sellaisenaan. Eri kohtiin liittyviä kalvoja on esityksessä File:Tekaisu-jory 6.11.2013.pptx.

3) Tilannekatsaus

Jouni Tuomisto esitteli lyhyesti Tekaisu-hankkeen yleisesti ja kuvasi sitten eri työpakettien työn etenemistä.

Työpaketti 1: Avoin päätöksentekokäytäntö

Työpaketissa TP1 tuotettiin avoin päätöksentekokäytäntö, ks. kohta 4)

Työpaketti 2: Tautitaakka

Tautitaakan arviointi (työpaketti TP2) on edennyt suunnitellusti. Arviointi on päivitetty käyttäen laatupainotettuja elinvuosia (disability-adjusted life year, DALY). Tämä päivitys nosti muutamia uusia altisteita tärkeyslistalle (kosteusvauriot, kalojen metyylielohopea, lyijy) verrattuna parin vuoden takaiseen Seturi-hankkeeseen. Nyt listalle nousseet tekijät ovat sellaisia jotka aiheuttavat varsin lieviä oireita mutta suurelle osalle väestöä. Seturissa tarkasteltiin vain vakavien terveyshaittojen tapausmääriä, jolloin mm. sydänkuolemat ja syövät korostuivat. Työtä jatketaan toimenpidevaihtoehtojen kartoittamisella ja tehokkuuden arvioimisella. Tästä priorisointityöstä odotetaan tuloksia ensi vuoden aikana. Tuloksia löytyy mm. Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen: Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja terveys 5/2013; sekä http://fi.opasnet.org/fi/Luokka:Tautitaakka_Suomessa. Puheenjohtaja muistutti, että työssä pitää muistaa yhteistyö muiden tutkimuslaitosten kanssa sovitusti ja että akuutit terveyshaitat (ruoka- ja vesiepidemiat) pitää myös linkittää priorisointiin.

Työpaketti 3: Kuntien tuki ja kuntapilotit

Työpaketti TP3 sisälsi käytännön kuntapilottien käynnistämisen ja kokemusten keräämisen näistä. Työ ei ole edennyt toivotusti. Syitä ovat mm. se, että pilotti-idea rakennettiin liian isoksi ja erillisrahoitusta vaativaksi, eivätkä kunnat nykytilanteessa halunneet sellaiseen sitoutua. Myös tutkijoiden valmiit kontaktit kuntiin olivat liian ohuet, eikä kontaktien luominen ole onnistunut. Kunnat olisivat myös toivoneet konkreettisempia ja nopeammin ja vähällä resurssilla käyttöön otettavia työkaluja tai ohjeistusta. Tämä työ organisoidaan nyt uudestaan, ja keskustelua käytiin eri mahdollisuuksista. Yksi idea on pikatuki, myös pilottien organisointivastuun siirtämisestä keskusteltiin. Keskustelussa nostettiin esiin mm.:

  • Ympäristöterveydenhuollon on päästävä mukaan valmisteluprosesseihin, jotta niiden ääni kuuluisi. Tätä pitäisi piloteilla edistää.
  • On tarkasteltava ongelmia näissä prosesseissa ja pyrittävä korjaamaan niitä. Kuntaliitto on tässä työssä avaintoimija. Tarkastelun kohteena ovat kunnat, ely-keskukset, ehkä maakuntien liitotkin.
  • Piloteissa pitäisi edistää myös TP1:n ja TP2:n tuotoksia.
  • Isommissa kaupungeissa on kehitetty hyviä käytäntöjä, esim. Terve Kuopio [4], Oulun vaikutusarviointi, Hyvinvoipa-hanke [5]. Näistä pitäisi ottaa oppia.
  • Toisaalta terveys kaikissa poliitikoissa -tyyppiset puheet ovat yleisiä puheissa mutta harvemmin käytännössä.
  • Ongelmana on myös ympäristöterveyden luonne ennaltaehkäisevänä työnä, jollaiseen ei nykyään satsata. Hyödyn pitää näkyä rahallisten menojen välittömänä vähentymisenä. Esimerkiksi vakavissaan on ehdotettu esteettömyyden vaatimusten lieventämistä säästötoimena, vaikka sen aiheuttama kaupunkirakenteen huononnus haittaisi vuosikymmeniä.
  • Maankäytössä ongelmana on työn pitkäjänteisyys ja staattisuus. Kullakin hetkellä vain pieni osa suunnitelmista on avoinna kehitystyölle.
  • Erilaisia vaikutusarviointeja (YVA, TVA, SOVA, SVA, LAVA jne.) on liikaakin, mikä hankaloittaa ja mutkistaa suunnittelua.
  • Kuntapiloteissa ja vaikutusarvioinneissa keveys on tärkeää. Kunnat kaipaavat tukea, joka on ilmaista ja hyödyllistä.

Tarkkaa suunnitelmaa uudenlaisesta kuntapilottityöstä ei vielä ole, mutta sen täsmentyessä tietoa jaetaan johtoryhmälle sähköpostilla kommentteja ja hyväksymistä varten, eikä uutta kokousta tästä asiasta kutsuta koolle. Jari Keinänen vetää tätä prosessia.

Käytännön työkalut

Käytännön työkaluja esiteltiin vain lyhyesti. Näitä ovat esimerkiksi

4) Avoin päätöksentekokäytäntö, esittely ja kommentit

Avoin päätöksentekokäytäntö sisältää periaatteet ja toimintamallin kuvauksen päätösvalmistelulle, joka paremmin huomioi olemassaolevan tiedon. Olennaisiksi tunnistetut periaatteet ovat

  • Tavoitteellisuus
  • Kohteellisuus
  • Syysuhteiden kuvaus
  • Kritiikki
  • Avoimuus ja
  • Uusiokäyttö.

Työn tekemiseen osat ovat

  • Tahdonilmaisu
  • Toteutus
  • Seuranta ja ohjaus sekä
  • Yhteenvetämisen taito.

Keskustelussa todettiin, että periaatteet sopivat muuhunkin päätöksentekoon kuin kuntatasolle ja että päätöksenteko on syytä ajatella laajasti mm. valmisteluprosesseina eikä pelkästään prosesseina, jotka päättyvät nuijankopautukseen kunnanvaltuustossa.

5) Tekaisun kytkennät muihin hankkeisiin, Innokylä ja Soterko.

Jouni Tuomisto kuvasi lyhyesti Innokylän ja Soterko/Riskyn toimintaa ja yhteyksiä Tekaisu-hankkeeseen. Innokylä https://www.innokyla.fi/ kehittää ja juurruttaa sosiaali- ja terveydenhuollon hyviä käytäntöjä ja on perusteiltaan samanlainen kuin Tekaisu. Soterko on STM:n alaisten tutkimuslaitosten yhteistyöverkosto ja Soterko/Risky sen ympäristöterveysasioita käsittelevä ryhmä. Sen toiminnasta mainittiin kaivosriskien arviointi, johon on kehitetty työkaluja (http://fi.opasnet.org/fi/Minera), ja ympäristöherkkien ihmisten diagnosointiin ja hoitoon käyttöön otettavaksi ehdotettu diagnoosinumero. Yhteyksiä on pidetty tiiviisti, ja tätä edelleen tiivistetään.


6) Muut asiat.
Kaava- ja YVA-kysely
Lokakuussa julkaistiin ympäristöterveydenhuollon vastuualueille tehdyn kyselyn tuloksia vastuualueiden vaikutusmahdollisuuksista erilaisissa kunnallisissa päätösprosesseissa. Erot olivat melko suuria sekä kunnasta toiseen että aihepiireittäin. Vaikutusmahdollisuudet koettiin hyviksi, jos käytössä oli vakiintunut lausuntomenettely. Lisää vaikutusarvioinnin työkaluja kaivattiin. Jouni T. Tuomisto, Mikko Pohjola, Kimmo Ilonen: Ympäristöterveydenhuolto kaipaa lisää vaikuttavuutta ja vaikutusasrvioinnin työkaluja. Ympäristö ja terveys 6/2013. http://fi.opasnet.org/fi/Kaava-_ja_YVA-kysely.
Tulevaisuustyökokous
Marraskuussa (28-29.11.2013) järjestetään Tulevaisuuden hyvinvoiva ja kestävä Suomi -työkokous Majvikissa Kansanterveyden neuvottelukunnan toimeenpanemana. Tekaisu-johtoryhmästä usea ihminen osallistuu työkokoukseen. Timo Saarinen valmistelee aiheen ja toimii puheenjohtajana rinnakkaisteemassa "D. Ympäristö, rakennukset ja asuminen - kaupunki- ja maaseutupolitiikka" (luovuttiin termistä yhteisöllinen ja elinvoimainen Suomi). Keskustelussa todettiin seuraavaa:
  • Rinnakkaisteemassa on aikaa 15 min avauspuheenvuorolle ja 75 min keskustelulle. Timo Saarinen valmistelee avauksen ja pyytää kommentteja Tekaisu-joryltä noin viikkoa ennen tilaisuutta.
  • Tilaisuudessa keskustellaan erityisesti toimintatavoista eikä niinkään substanssista.
  • Keskusteltavia kysymyksiä ovat mm.: Tarvitseeko ympäristövaikutusten arviointia tehdä aina säädösvalmistelussa, ja pitääkö se kirjoittaa auki? Miten toteutetaan avoimuus ja vuorovaikutteisuus? Tästä ympäristöministeriöllä on laaja kokemus YVA-prosessien myötä. Milloin ohjelmat (esim. hometalkoot) toimivat paremmin kuin laki?
  • Ilmeisesti tilaisuus on tarkoituksellisesti suunnattu niin, ettei kuntatasoa ole kutsuttu mukaan vaan tarkastelut tehdään valtakunnan tasolla.


7) Jatkotoimenpiteet

Jari Keinänen luonnostelee tarkennetun suunnitelman kuntapilottien uudelleenjärjestelystä. Tästä käydään keskustelua sähköpostilla.

Muita Tekaisun työpaketteja jatketaan suunnitelman mukaisesti.

Osallistutaan 28-29.11.2013 järjestettävään Tulevaisuuden hyvinvoiva ja kestävä Suomi -työkokoukseen Majvikissa. Timo Saarinen valmistelee.

Seuraava kokous kutsutaan koolle huhti-toukokuussa 2014.


8) Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen 14.55.

Toinen kokous 1.3.2013

TEKAISU-hankkeen johtoryhmän kokous
Aika: 1.3.2013 klo
Paikka: THL, Mannerheimintie 166, F-talo, kokoushuone A-C

Tämä kokous oli varsinaisesti Tekaisu-seminaari, jossa olivat mukana myös ohjausryhmät. Varsinaisia päätösasioita johtoryhmälle ei ollut, joten todettiin seminaariohjelman toimivan johtoryhmän kokouksena ja tiedonvälitystilaisuutena.

Ensimmäinen kokous 17.10.2012

TEKAISU-hankkeen johtoryhmän kokous. PÖYTÄKIRJA
Aika: 17.10.2012 klo 13-15
Paikka: STM, Meritullinkatu 8, kokoushuone C366

Läsnä:

  • Puheenjohtaja, johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö
  • neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala ja lääkintöneuvos Mikko Paunio sosiaali- ja terveysministeriö
  • yliarkkitehti Timo Saarinen ja ylitarkastaja Egon Nordström ympäristöministeriö
  • elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi maa- ja metsätalousministeriö
  • liikenneneuvos Anni Rimpiläinen liikenne- ja viestintäministeriö
  • lakimies Marko Nurmikolu Suomen Kuntaliitto ry
  • Sihteeri, erikoistutkija Jouni Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • kutsuttuna asiantuntija Mikko Pohjola, Nordem Oy

1) Kokouksen avaus.

Jari Keinänen avasi kokouksen klo 13.05.

2) Esityslistan hyväksyminen.

Hyväksyttiin.

3) Johtoryhmän tehtäväksianto ja jäsenten esittäytyminen.

Jari Keinänen esitti lyhyen taustoituksen Tekaisu-projektin perustamiselle.

Jari: Taustaa sille, miksi Tekaisu-hanke on käynnistetty.

  • Alueiden suunnittelussa lausuntoja ei usein kysytä terveysvaikutuksista. Jos kysytään, ei välttämättä osata lausua.
  • Seturi-arviointi: pienhiukkaset, passiivitupakointi ja radon ym. isoja asioita, mutta pohditaanko näitä riittävästi käytännön päätöksenteossa?
  • Tarvitaan kättä pitempää, jotta voidaan katsoa näitä asioita oikeasti.
  • Kaavamenettelyt, YVA, YL, rakennuslupa ovat sinänsä toimivia, mutta välineet terveyshaittojen arviointiin ovat puutteelliset.
  • Myös menettelyihin voi tulla parannuksia, esim. rakennuslaki on uudisteilla.
  • Hallitusohjelmaan tämä tavoite on myös kirjattu.
  • Joka hallinnonala tuokoon Tekaisun johtoryhmässä oman näkemyksensä siitä, mihin suuntaan tätä hanketta viedään.
  • Tämä on tärkeä poikkihallinnollisen toimintatavan kehitystyö, koska prosessit ovat muiden ministeriöiden alueella.

4) Tekaisu-hankkeen esittely.

Esittelijänä Jouni Tuomisto, hankkeen vastaava tutkija, THL

Jounin esitys tiedosto:Tekaisu-hankkeen yleisesittely.ppt.

Keskustelu:

Ohjausryhmät ja niiden kokoonpano:

  • Terveydensuojeluohjelma: tarvitaan tutkimuslaitoksia.
  • TP1: tarvitaan hallintotukea.
  • Mikko: Soterko/Risky osoitti kiinnostusta terveydensuojeluohjelman ohjausryhmään.
  • Jari: tarvitaan muitakin kuin Soterko.
  • Veli-Mikko: EVIRA on myös tärkeä, ehkä myös Ilmatieteen laitos. Tästä voisi tulla metodista yhteistyötä muidenkin riskinarvioijien kanssa.
  • Anni: Liikennevirasto ja Ilmatieteen laitos myös mukaan.
  • Jarkko: Mielellään myös muita kuin viranomaisia. Samaa teemaa kuin WSP (talousveden turvallisuussuunnitelma Water Safety Plan). Myös tässä nousee esiin se, että pitäisi hyödyntää oppivaa organisaatiota.
  • Mikko Paunio: Norjan riskinarviointikäytännöt maanvyörymistä liittyvät suoraan tähän. Kymmenen vuoden aikana on tiedostettu, että taloja rakennetaan paikkoihin mihin ei pitäisi rakentaa. Paikallinen Tekaisu palvelee riskinarviointia. Myös MMM:n tulva-asiat liittyvät tähän. Tulvatyökalu on tärkeä.
  • Veli-Mikko: Hallintotieteet pitäisi myös osallistaa. Miten tämä hanke operationalisoidaan on kysymys, johon hallintotieteilijät voivat vastata.


Muita kommentteja:

  • Timo: Priorisointi on eri asia kuin tautikuorma. Kaipaan tietoa keskeisistä terveyshaitoista ja toimenpiteistä. Maankäytössäkin on omat suuret rajoituksensa, ei kaavaa koko ajan tehdä yhdelle alueelle. Yleiskaavataso on monessa suhteessa ratkaiseva, muttei kuntia siihen voida pakottaa. Osayleiskaavat eivät ole pakollisia. Köyhiä on vaikea pakottaa, vaan usein kunnat kaavoittavat vain sen verran kuin on välttämätöntä.
  • Jari: On muutakin kuin kaavaa: uuden tien vaikutukset, sikalan ympäristölupa, ym.
  • Timo: Rakennuslupakin on vireillä kerran ja sitten rakennus on kymmeniä vuosia käytössä ja ehkä ihan eri tarkoitukseen. Voitaisiinko vaikuttaa myös rakennusten käyttöön eikä vain rakentamiseen?
  • Marko: Jos tästä tulee vaikuttava työkalu ja auktoriteetti, tästä voi kehittyä kauhuskenaario, jossa 2 ennustettua kuolemaa estää ison hankkeen ympäristöluvituksen.
  • Jari: Aina tämä on priorisointia, eikä noin jyrkäksi varmaan mennä. On hyödyllisempää ymmärtää mitä terveysvaikutukset ovat kuin tuijotella raja-arvoja.
  • Anni: Asettamispäätöksessä lukee: "Tavoitteena on luoda menettelyjä". Mutta tämä onkin menetelmiä eikä menettelyjä. Pitäisi miettiä lakisääteisiä menettelyjä ja keinoja haittojen vähentämiseksi.
  • Mikko: Ensin katsotaan käytäntöjä, ja vasta sen pohjalta mietitään tarvitseeko muuttaa lakisääteisiä menettelyjä tämän takia.
  • Jari: Menettelytkin ovat olennainen osa Tekaisua, mutta nyt aluksi viritetään olemassaolevaa apparaattia.
  • Jari: Oppaiden aika on ohi. Nyt tarvitaan muita työkaluja.
  • Timo: 400-sivuista opasta ei kukaan käytä. Siksi on hyvä, että kuunnellaan mitä tietoa ollaan valmiita ottamaan käyttöön. Käytäntöön on pitkä matka, kun päätökset usein tehdään kevyin perustein.
  • Egon: Kyllä oppaita vielä tehdään ja käytetään, muttei 400-sivuisia.

5) Esittely Tekaisun kytkennöistä Kaste-ohjelmaan ja Innokylään.

Esittelijänä Mikko Pohjola, asiantuntija, Nordem Oy

Mikon esitys tiedosto:Tekaisu-hankkeen yleisesittely.ppt.

  • Mikko: WSP ja tulvat: meillä on yhteistyötä myös vesipuolen kanssa.
  • Mikko: Nyt mennään kiinni käytäntöihin. Tarkoituksena on selvittää, kuinka kollektiivista oppimista pystytään parantamaan.
  • Anni: Liikennevirasto voisi olla YVA-roolissa mukana, se teettää paljon YVAa. Esim. Varsinais-Suomen ratahankkeen YVA maksoi miljoon euroa.
  • Jari: Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä on tehty kysely, ja halusin saada sinne tästä liittyviä kysymyksiä. Ei onnistunut, joten pitää tehdä oma kysely tarpeiden kartoittamiseksi.
  • Egon: Jalkauttaminen on tärkeää, samoin tiedon käyttö kentällä. Kun isoja hankkeita arvioidaan, halutaan tietää miten asiat vaikuttavat todellisuudessa. Sitten pyydetään lausuntoja. Mutta ongelma on, että työn tekijällä, konsultilla, ei ole kaikki palaset hallussa. Sielläkin on puute. Riittämättömiä selvityksiä on sitten osattava arvioida.
  • Mikko: Avoimuus mahdollistaa sen, että mistä tahansa saattaa löytyä osaaja, joka nostaa uutta tietoa esiin.
  • Jarkko: Olisi tärkeä nähdä myös pieniä kuntia mukana.

6) Sopiminen johtoryhmän työskentelytavasta kauden aikana.

Jarin pohjaehdotus:

  • THL perustaa kaksi uutta ohjausryhmää tämän työn tukemiseen.
  • Jory ei kokoonnu kovin usein, noin 2-3 kertaa vuodessa.
  • Aina kun kokoonnutaan, työryhmät esittävät omaa tuotostaan. Jory evästää.
  • Jos tulee tarvetta suunnanmuutokseen, voidaan kutsua jory kokoon.
  • THL informoi ohjausryhmien perustamisesta.


Kommentteja:

  • Timo: Pari isoa kuntaa mukaan ohryyn.
  • Paunio: Entäs maakuntien liitot? [Tämä sai kannatusta.]
  • Jari: STMssä on paineita kytkeä ympäristöterveyttä muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Siksikin Kaste- ja Innokylä-yhteistyö.
  • Timo: Iso kysymys on ympäristöstä aiheutuva liikkumattomuus. Ei ehkä kuulu tähän hankkeeseen.
  • Jouni: Liikkumattomuus on kyllä YMTOn agendalla, ja parin vuoden kuluessa olemme oppineet tästä jotain.

Päätettiin ehdotuksen mukaisesti.

7) Tulevien kokousaikojen sopiminen.

Seuraava kokous pidetään 14.2.2013 14.00-16.00 Sosiaali- ja terveysministeriössä.

8) Kokouksen päättäminen.

Jari Keinänen päätti kokouksen klo 15.15.

Tekaisun ohjausryhmät

Ohjausryhmien kutsukirje

Kirje lähti 23.1.2013. Alkuperäinen versio, sivulla näkyvää on päivitetty jäsenten osalta.

TEKAISU (ympäristöstä aiheutuvien TErveyshaittojen arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon) on Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke (2012-2015), jonka tavoitteena on saattaa alkuun sellainen yhteiskunnallinen päätöksentekokäytäntöjen muutos, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja (erityisesti avointa dataa ja avoimia arviointeja) käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Hankkeen nimi Tekaisu viittaa siihen, että terveysvaikutusten arviointi esimerkiksi kunnallista suunnitteluprosessia varten ei saisi olla kuukausimäärien työ, joka kiireen takia jää tekemättä, vaan nopea tekaisu, joka tuottaa hyödyllistä ja tieteellisesti pätevää tietoa päätösprosessin tiukkojen aikapaineiden puitteissa. Tekaisu vastaa hallitusohjelman tavoitteeseen "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa." Tekaisu on myös osa tietohallintolain mukaista kokonaisarkkitehtuurityötä Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Kokonaisarkkitehtuuri on johtamisjärjestelmä, jossa päähuomio on toiminnan ja sitä tukevan tiedon ja tietojärjestelmien yhteensovittamisessa.

Hanke on yksityiskohtaisesti esitelty internetsivulla http://fi.opasnet.org/fi/Tekaisu.

Tiedon levittämiseksi ja palautteen ja ohjauksen saamiseksi Tekaisu-hankkeelle perustetaan kaksi ohjausryhmää.

Terveydensuojeluohjelman ohjausryhmä:

Ryhmä koostuu erityisesti tutkijoista ja THL:n sisarlaitosten edustajista. Ryhmän tehtävänä on osallistua konkreettiseen asiantuntijatyöhön erityisesti Työpaketti 2:n tautikuorma-arvioinnissa ja mahdollisten toimenpiteiden ja niiden kustannusten arvioinnissa. Ryhmän jäsenet tuovat työhön asiantuntemusta omilta erityisosaamisalueiltaan ja näin täydentävät työpaketin varsinaisten työntekijöiden osaamista. Työpakettien vetäjät kutsutaan ohjausryhmän kokouksiin.

Ohjausryhmän organisaatiot ja kutsutut jäsenehdokkaat (varajäsenet sulkeissa):

  • THL: Tapani Kauppinen (Tuulia Rotko)
  • SYKE: Jyri Seppälä
  • STUK: Päivi Kurttio (Sirpa Heinävaara)
  • TTL: Tiina Santonen
  • EVIRA: Kirsti Savela?
  • Tekaisu-koordinaattori: Jouni Tuomisto

Päätöksenteon tuen ohjausryhmä:

Ryhmän tarkoituksena on seurata ja kommentoida hankkeen etenemistä ja erityisesti toimia tiedonvälityskanavana hankkeen ja aiheeseen liittyvien päättäjien, muiden toimijoiden ja sidosryhmien välillä. Näitä ovat mm. Kuntaliitto, AVI- ja ELY-keskukset, Valvira, kunnat, HSY ja eduskunta eli yleisesti yhteiskunnallisia päätöksiä tekevät tahot. Työpakettien vetäjät kutsutaan ohjausryhmän kokouksiin.

Ohjausryhmän organisaatiot ja kutsutut jäsenehdokkaat (varajäsenet sulkeissa):

  • Innokylä/Kuntaliitto: Anne Knaapi-Lamminen?
  • ELY-keskus (Uusimaa): Eija Lehtonen (Päivi Blinnikka)
  • Aluehallintovirasto:
  • Maakuntien liitto:
  • VALVIRA: Kaisa Mäntynen (Pertti Metiäinen)
  • Porin kaupunki: Sirpa Kynäslahti (Timo Aro)
  • HSY: Tarja Koskentalo (Maria Myllynen)
  • Soterko: Jussi Simpura
  • SOSTE: Riitta Särkelä?
  • Tekaisu-koordinaattori: Jouni Tuomisto

Nyt kysymme suostumistanne ohjausryhmän jäseneksi. Toivomme teidän myös etsivän omasta organisaatiostanne varajäsenen itsellenne. Jos teillä ei ole itse mahdollisuutta lähteä ohjausryhmään, pyydämme teitä levittämään tätä kutsua omassa organisaatiossanne jonkun toisen jäsenen ja varajäsenen löytämiseksi.

Ohjausryhmät nimittää saatujen ehdotusten perusteella THL:n pääjohtaja Pekka Puska.

Ohjausryhmät kokoontuvat ensimmäiseen yhteiseen tilaisuuteen Helsinkiin yhdeksi iltapäiväksi klo 12 - 15.30 viikolla 25.2. - 1.3.2013. Lopullinen päivä riippuu avainhenkilöiden saapuvuudesta, ja tämän selvittämiseksi pyydän teitä vastaamaan Doodle-kyselyyn tästä linkistä: [6].

Tekaisu-seminaarin alustava tavoite ja ohjelma on seuraava:

  • Tavoite:
    • Esitellä Tekaisu-hankkeen tarkoitus ja tavoitteet.
    • Esitellä vuoden 2012 aikana saavutettuja tuloksia.
    • Esitellä 2013 toimintatapaa ja pilottihankkeita.
    • Keskustella ja kerätä palautetta kentän tarpeista ja toteutusideoista, ja tämän perusteella tarvittaessa täsmentää hanketta.
  • Ohjelma
    • 12.00 - 12.30 Kahvi
    • 12.30 - 14.00 Tekaisun esittely
    • 14.00 - 15.30 Yleiskeskustelu ja pienryhmätyöskentely

Tilaisuuden ohjelmaa päivitetään sivulle http://fi.opasnet.org/fi/Tekaisu-seminaari.

Tekaisu-hankkeen puolesta
Jouni Tuomisto
THL

Viestintäsuunnitelma

2. Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteet määritellään hankesuunnitelmassa. Tavoitteet peilaavat sitä, miksi hanke on käynnistetty, mihin ongelmiin sillä pyritään löytämään ratkaisu, mitä hankkeella aiotaan saada aikaan ja mitkä ovat sen tuottamat asiakashyödyt, asiakaslupaus. Hyvin asetetut tavoitteet luovat perustan onnistuneelle viestinnälle ja vaikuttamistyölle.


3. Viestinnän ja vaikuttamisen tavoitteet

Viestinnän ja vaikuttamisen tavoitteet johdetaan hankkeen tavoitteista, toteutuksen vaiheista ja kulloisenkin vaiheen kannalta keskeisten kohderyhmien tavoittamisesta.

Hankkeen eri vaiheissa viestinnällä ja vaikuttamisella on erilaiset tavoitteet ja sisällöt. Hankeen alkuvaiheessa voivat korostua esimerkiksi verkoston innostaminen ja sitouttaminen, julkinen keskustelu aiheesta, päättäjien, ammattilaisten tai kansalaisten informoiminen. Hankkeen lopputuloksiin liittyvään uuden asian juurruttaminen puolestaan vaatii toisenlaista viestintää.

  1. Hankkeen käynnistysvaihe: yleistä tietoa siitä mitä, miksi ja millaisin tavoittein.
  2. Hankkeen suunnittelu ja toteutusvaiheessa: sitouttaminen, vuorovaikutus sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa sekä muutosagentit sekä raportointi
  3. Hankkeen tulosten valmistuessa ja niitä juurrutettaessa: tuotteistaminen ja siihen liittyvät vaikuttamisen tukielementit, hyvät käytännöt, menestystarinat, sanansaattajat.
  4. Jälkihoito ja raportointi: seuranta- ja arviointitulokset, niiden pohjalta tehdyt korjaukset itse tuotteisiin ja/tai viestintään

Tavoitteet voivat vaihdella myös kohderyhmittäin. Hankeryhmän sisäinen viestintä perustuu erilaisiin tavoitteisiin kuin hankkeen verkostoviestintä tai sen lopputuotoksiin liittyvä markkinointiviestintä asiakkaille. Tavoitteena voi olla tiedon lisääminen, asenteisiin vaikuttaminen, toimintatapojen muuttaminen tai vaikkapa menetelmän käyttöönotto.

Tavoitteet voidaan jakaa myös koko hankkeen keston ajan voimassa oleviin yleistavoitteisiin ja eri vaiheissa täsmentyviin osatavoitteisiin. Tavoitteiden tulisi mielellään olla mitattavia, jotta voidaan arvioida miten hyvin tavoitteiden saavuttamisessa onnistuttiin.


4. Ydinviestit

Hankkeen ydinviestit tukevat tavoitteiden saavuttamista. Ydinviesti on kiteytetty sanoma, jonka halutaan jäävän kohderyhmien mieliin. Niiden avulla syntyy yhtenäinen kokonaiskuva hankkeesta ja tarvittaessa selkeä brändi. Ydinviestejä voi olla 3-5. Niitä ei tarvitse aina käyttää sanamuodoltaan samanlaisina vaan sisältö on olennainen. Ydinviestin pitäisi olla relevantti, selkeä, helposti muistettavissa ja innostava. Kaikkien hankkeessa mukana olevien on syytä ymmärtää ydinviestit samalla tavalla. Ydinviestien rinnalle voi luoda sloganin, jota käytetään aina samanlaisessa muodossa. Mikäli hankkeen tuloksena syntyy malli, työkalu, toimintatapa tai jokin tuote, niin sen viestinnässä käytetään omia ydinviestejä sekä niihin mahdollisesti liittyviä referenssejä, jotka vahvistavat ratkaisun, palvelun tai tuotteen hyödyllisyyttä. Hankkeen kohderyhmistä ja sidosryhmistä sekä niille kohdistettujen ydinviestien jäsentelyssä voi käyttää oheista taulukkoa (lisätään myöhemmin) soveltaen hankkeen tarpeisiin. Voi miettiä mitä kohderyhmän pitää tietää hankkeesta, mikä on kohderyhmälle annettava asiakaslupaus eli onko kohderyhmällä jotain erityisiä odotuksia hankkeeseen nähden tai mitkä teemat kiinnostavat kohderyhmää. Hyvä keino on miettiä miksi ja miten kohderyhmän on muutettava käytöstään ja miten heitä voidaan siihen motivoida.

5. Viestinnän ja vaikuttamisen kohderyhmät

Kannattaa pyrkiä selkeisiin ja yhtenäisiin rajattuihin kohderyhmiin, sillä se helpottaa puhuttelevien viestien luomista ja oikeiden kanavien valintaa. Segmentointi auttaa kohdentamaan panostusta keskisiin kohderyhmiin ja välineisiin. Sidosryhmillä voi olla myös erilaisia rooleja, mikä tulee huomioida viestinnässä.

Kohderyhmiä voidaan määritellä eri tavoin:

  1. Roolien mukaan: esim. mielipidejohtaja, aikainen käyttöönottaja, hankkeen vastustaja
  2. Toimialan mukaan: esim. sairaanhoitopiiri, terveyskeskus, kunnan sosiaalitoimi jne.
  3. Tehtäväkuvan mukaan: johto, asiantuntija, työntekijä, luottamushenkilö jne.

Kannattaa miettiä mikä ryhmittely on hankkeen tavoitteiden kannalta vaikuttamista ja viestintää parhaiten suuntaava. On myös mietittävä kenelle hankkeen lopputulokset on tarkoitettu eli kansalaiset, kuntien edustukselliset päättäjät, kuntajohto, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, tiedeyhteisö tai media. Myös välillisen vaikuttamisen kanavat kannattaa miettiä, sillä ammattilaiset tai media ovat monesti välittäjän roolissa kansalaiseen nähden.

6. Haasteet ja riskit

Joissain tapauksissa viestintään ja vaikuttamistyöhön liittyy merkittäviä haasteita tai jopa riskejä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi aiheen ja käytettävän kielen vaikeaselkoisuus, hankkeen sirpaleisuus, hankkeen nimi luo vääriä mielikuvia, hankkeen jäsenten erilaiset näkemykset ja ydinviestien erilainen tulkinta, ylioptimismi ja epärealistisuus etenkin alkuvaiheen viestinnässä, ajoituksen epäonnistuminen, viestinnän riittämättömät voimavarat suhteessa tavoitteisiin. Asian kiistanalaisuus tai vahva poliittinen lataus tuo muassaan myös haasteita. Vaikuttava viestintä voi kuitenkin lisätä tietoa ja edistää hankkeen etenemistä. Kohderyhmien tietämys ja asenteet vaikuttavat siihen, miten viestintä onnistuu. Haastavin ryhmä ovat ne, jotka tietävät paljon ja joiden asenne on kielteinen. Palkitsevin ja helpoin ryhmä on ne, joilla on tietoihinsa ja kokemuksiinsa perustuva myönteinen asenne. Hankkeen viestinnällisiä ja vaikuttavuusriskejä mietittäessä on syytä pohtia myös hankesuunnitelmassa määriteltyjä riskejä. Osa näistä riskeistä voidaan ehkäistä viestinnällisin keinoin.

7. Hankkeen tuotokset ja niiden jalostaminen, tuotteistus

Hankkeesta ja asiantuntemuksesta ei ole hyötyä, ellei sen tuloksia pystytä jakamaan ja käyttämään muiden hyödyksi. Viestinnän ja vaikuttamisen kannalta on olennaista se, että syntyvä materiaali ja uusi tieto jalostetaan ja muokataan käyttäjien kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Pelkkä projektiraportti johtaa harvoin toivottuihin tuloksiin.

Viestinnän ja vaikuttamisen laatuun, määrään, kanaviin ja keinoihin vaikuttaa merkittävästi se, mitä hankkeessa pyritään konkreettisesti saamaan aikaan. Onko se jokin toimintamalli, tietokoneohjelma, laatusuositus, sovellus tai vaikkapa julkaisu. Tuotoksen laatu vaikutta siihen, onko tuotteistaminen tarpeen ja mitä oheistuotteita pitää mahdollisesti toteuttaa tukemaan lopputuotosta.

Tuotteistamisen tarkoituksena on kiteyttää palvelusta tai tuotteesta asiakkaan ongelmaan helposti ymmärrettävä ratkaisu. Asiakasta yleensä kiinnostaa ennen muuta se, ratkaiseeko tuote tai palvelu hänen ongelmansa ja tuoko se mukanaan positiivista muutosta kuten kustannussäästöjä, parempaa laatua tai enemmän tuloksia.


8. Viestinnän ja vaikuttamisen keinot, kanavat ja aikataulutus

Vaikuttamisen keinot ja kanavat valitaan hankkeen laajuuden ja luonteen, tavoitteiden ja kohderyhmän mukaan. Keinot ja kanavat määritellään kohderyhmäkohtaisesti siten, että hyödynnetään laitoksen tarjoamia välineitä kuten esim. lehtiä, sähköistä uutiskirjettä, verkkopalvelun mahdollisuuksia, tiedotteita ja tiedotustilaisuuksia, sisäisen tiedottamisen mahdollisuuksia, julkaisuja, lehtiartikkeleita, seminaareja, mahdollisia yhteistyökumppaneiden kanavia ja muita ulkoisia foorumeita.

Tietoa kannattaa jakaa silloin, kun on jotain merkityksellistä kerrottavaa. Käytännössä on varauduttava ulostuloihin hyvissä ajoin ja suunnitelmallisesti. Julkaisujen tuotantoprosessiin voi käsikirjoituksen valmistuttua mennä vielä kuukausia, esitteiden taittamiselle ja painatukselle on varattava ainakin 2-3 viikkoa, artikkelien julkaisuprosessin kesto on kuukausia jne. Lehdistötilaisuudet on varattava hyvissä ajoin, tiedotteen työstämiseen hyväksymisprosesseineen menee helposti viikko.

On myös arvioitava, tarvitaanko esitteitä, postereita, lehtimainontaa vai soveltuvatko sähköiset välineet paremmin kohderyhmän tavoittamiseen. Messujen ja muiden tapahtumien hyödyn arviointi on tarpeen. Jos hankkeen onnistuminen edellyttää kampanjointia niin se tulee suunnitella huolellisesti etukäteen hyödyntäen VIVOn kampanjaosaamista. Kampanja voidaan toteuttaa hyvin monella tapaa riippuen tavoitteista, kohderyhmistä ja resursseista.

Tehokkainta vaikuttamistyö on, mikäli hankkeesta, sen tuottamista tuotteista ja ratkaisuista viestitään eri keinoja käyttäen kohderyhmän mukaan, toistaen ydinviestejä ja konkretisoiden hyötyjä. Vaikuttavuuden kannalta vuorovaikutteisten keinojen käyttö on ensiarvoista.


9. Seuranta ja arviointi

Hankesuunnitelmassa linjataan hankkeen onnistumisen arviointi. Siihen on syytä liittää myös viestinnän ja vaikuttamisen onnistumisen arviointi suunnitelma, mitä mittareita ja seurantamenetelmiä käytetään ja miten niistä raportoidaan. Vaihtoehtoja on useita, esimerkiksi, osallistuja- ja asiakaspalaute, lukija- ja mediaseuranta, myyntiseuranta. Näiden ongelma on se, että ne kuvaavat huonosti vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arvioimiseksi tarvitaan usein pidempiaikaista seurantatutkimusta.


TEKAISU: Toimintasuunnitelma

Tämä on Tekaisun toimintasuunnitelma vuodelle 2013. Tekaisun toimintasuunnitelma vuodelle 2012 löytyy linkistä [7].


Tiivistelmä

  • Hankkeen nimi: TEKAISU
  • Hankkeen koordinaattori: Jouni Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • Hankkeen kesto: 2012-2015
  • Osallistujat: THL, STM, Nordem Oy. Lisäksi useita kuntia kuntapilotissa.
  • STM:n terveydensuojelun määrärahasta myönnetty summa vuodelle 2012: 100000 €
  • STM:n terveydensuojelun määrärahasta myönnetty summa vuodelle 2013: 60000 €

TEKAISU (ympäristöstä aiheutuvien TErveyshaittojen arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon) on kolmevuotinen hanke (kevät 2012 - kevät 2015), jonka tavoitteena on saattaa alkuun sellainen yhteiskunnallinen päätöksentekokäytäntöjen muutos, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Tämän päätavoitteen toteuttamiseksi hankkeessa on neljä osatavoitetta ja sen mukaisesti työpakettia (TP):

  • 1) testata Tekaisu-menetelmää ja jalkauttaa sen työkaluja käytäntöön kuntapiloteissa (Kuntapilotti; aiemmat TP1 + TP3),
  • 2) priorisoida ympäristöterveyttä tukevia toimenpiteitä (TP2),
  • 3) arvioida nykyisen lainsäädännön ja sen toimeenpanon kehitystarpeita tavoitteen saavuttamiseksi (TP4) ja
  • 4) saattaa alkuun päätöksenteon kehittäminen aluksi pilotteina ja myöhemmin laajempina uudistushankkeina (TP5).

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi työpaketit tekevät seuraavaa:

  • Kuntapilotti hakee yhteistyökuntia puolenkymmenen kuntapilotin toteuttamiseen ja toteuttaa Tekaisu-menetelmällä jonkin todellisen päätöstilanteen päätösvalmistelun. Piloteissa suunnitellaan, käytetään ja evaluoidaan menetelmän ja siihen liittyvien työkalujen toimintaa.
  • TP2 arvioi ympäristön terveysvaikutuksia Suomessa sekä priorisoi toimenpiteitä, joilla näitä haittoja vähennetään. Työ perustuu toisaalta tieteelliseen terveysvaikutusten arviointiin THL:n asiantuntijoiden voimin ja yhteistyössä STM:n muiden tutkimuslaitosten kanssa (SOTERKO), toisaalta mahdollisten toimenpiteiden kartoittamiseen ja hinnoitteluun.
  • TP4 kartoittaa nykyisen lainsäädännön ja toimeenpanon toimivuutta terveydensuojelun näkökulmasta. Kartoitus tehdään ministeriöiden voimin ja on osa hallinnon normaalia kehittämistä. Olennaista on tämän tuotetun tiedon (mm. YVAn toimivuuden arviointi, Ympäristönsuojelulain sekä Maa- ja rakennuslain päivitys) hyödyntäminen osana tätä hanketta.
  • TP5 hyödyntää muiden työpakettien kokemuksia ja menetelmiä, ja jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Suomessa. Tämän työpaketin ensimmäinen vuosi menee toimintasuunnitelman laatimiseen muiden työpakettien kokemusten perusteella, ja varsinainen työ alkaa 2013.
Tekaisu-hankkeen organisaatiokaavio. Työpaketeista TP2 ja TP3 sekä kuntapiloteista vastaa THL, työpaketista TP4 STM ja työpaketista TP5 STM yhteistyössä THL:n kanssa. Hankkeella on johtoryhmä, terveydensuojeluohjelman ohjausryhmä ja päätöksenteon tuen ohjausryhmä.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa sanotaan "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa." Tämä lause asettaa hankkeen tavoitteen. Miksi arviointi sitten on tärkeää? Arvioinnit jäsentävät päätöksentekoa tukevaa tietoa päättäjille ja sidosryhmille. Parempi tieto tuottaa parempia päätöksiä ja siten toimintaa. Ja loppujen lopuksi tavoitteena on synnyttää parempia, terveyttä edistäviä ja suojelevia vaikutuksia yhteiskunnassa.

Hankkeen nimi Tekaisu viittaa siihen, että terveysvaikutusten arviointi esimerkiksi kunnallista suunnitteluprosessia varten ei saisi olla kuukausimäärien työ, joka kiireen takia jää tekemättä, vaan nopea tekaisu, joka tuottaa hyödyllistä ja tieteellisesti pätevää tietoa päätösprosessin tiukkojen aikapaineiden puitteissa.

Kuntapilotti

Kuntapilotti on työpaketti, joka on yhdistetty aiemmista työpaketeista TP1 ja TP3. Kuntapilotissa testataan TP1:ssä kehitettyä Tekaisu-menetelmää hyödyntäen TP3:ssa kehitettyjä menetelmiä ja työkaluja. Kuntapilotti toteutetaan tekemällä yhteistyötä puolenkymmenen kunnan kanssa jonkin todellisen, vuonna 2013-2014 valmisteluun ja päätökseen tulevan aiheen kanssa. Kuntien kanssa suunnitellaan pilotin toteutus, toteutetaan päätösvalmistelun tuki ja siihen liittyvä terveysvaikutusten arviointi, ja evaluoidaan toisaalta työn onnistumista ja toisaalta menetelmien toimivuutta. Keskustelut pilotista ovat pisimmällä Porin ja Kuopion kanssa.

Tarkemmat kuvaukset Tekaisu-menetelmästä ja kuntapilotin sisällöstä löytyvät Opasnetista erikseen.

TP2 Ympäristöterveystoimenpiteiden priorisointi

TP2:n tavoite on (i) arvioida ympäristötautikuormaa merkittävästi lisäävien tekijöiden osuuksia, (ii) tunnistaa näiden haittojen alentamiseen tähtääviä toimenpiteitä, ja (iii) priorisoida ympäristöterveyttä tukevia ja mainittuja haittoja alentavia toimenpiteitä niiden tehokkuuden perusteella.

Ympäristöterveystoimenpiteiden priorisointi vaatii kolmevaiheisen kehittämisohjelman:

  • ympäristöterveyskuorman arviointi (mitkä tekijät aiheuttavat haittaa ja kuinka suurta se on?),
  • alentamistoimenpiteiden identifiointi ja terveysvaikuttavuuden potentiaalin arviointi (miten haittoja voidaan vähentää ja kuinka paljon?) ja
  • toimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointi ja priorisointi (paljonko se maksaa ja mikä on tehokkainta?).

Ensimmäinen vaihe (2012): terveysvaikutusten arviointi

Ensimmäinen vaihe, joka toteutettiin 2012, sisälsi SETURI- ja EBoDE -hankkeissa tehdyistä tautikuorma-arvioista puuttuvien tekijöiden kartoituksen. SETURI arvioi lähes 30 ja EBoDE yhdeksän tekijän aiheuttamaa tautikuormaa. Ovatko nämä arvioidut tekijät kansanterveyden kannalta tärkeimmät? Tämän selvittämiseksi kartotettiin vuonna 2012 tieteellisen kirjallisuuden ja kansainvälisten tietokantojen avulla kemikaaleja, joiden merkitys terveyden kannalta saattaa olla merkittävä.

Lähtökohtana olevan EBoDE:n osalta tavoitteena on laajentaa arvioitujen altisteiden listaa ja SETURIn osalta saattaa arvioinnit vertailukelpoisiksi käyttäen DALY-mittaria erityyppisten vaikutusten vertaamiseksi. Rinnakkain puuttuvien kemikalien kartoituksen kanssa päivitetään SETURIssa tehtyjen tapausmäärien arviointi tautikuormatasolle, ts. vertailukelpoiseksi EBoDE-estimaattien kanssa. Tämä työ valmistuu 2013 kesäkuuhun mennessä.

Keskeinen työ ja tulokset on koottu Opasnetin sivulle http://en.opasnet.org/w/Health_impact_assessment sekä sivuille, joihin löytyvät linkit tuolta pääsivulta. Sivu sisältää laskentamallin terveysvaikutuksille, ja se perustuu DALY-laskentaan päivitetyillä Seturi- ja Ebode-projektien tiedoilla.

Toinen vaihe (2013): Torjuntatoimenpiteiden priorisointimenetelmien kehittäminen

Torjunta- ja terveyden edistämistoimenpiteiden priorisointi edellyttää useiden tekijöiden huomioimista: (i) toimenpiteiden vaikutus terveyteen; (ii) toimenpiteiden kustannukset; ja (iii) toimenpiteiden sivuvaikutukset ja niihin liittyvät koetut arvot.

Toimenpiteet voivat keskittyä myös terveyshaitan synnyn estämiseen (insidenssi) tai sen lievittämiseen (prevalenssi).

Vuoden 2013 toimintasuunnitelman runko koostuu kahdesta opinnäytetyöstä, jotka tarkastelevat näitä kysymyksiä ja kehittävät osamenetelmiä seuraavassa vaiheessa tehtävän toimenpidevaihtoehtojen priorisoinnin toteuttamiseksi.


Kolmas vaihe (2013): toimenpiteiden identifiointi

Seuraavassa vaiheessa tulosten perusteella voidaan kohdentaa altistusarvioiden tarkentamiseen pyrkiviä tutkimushankkeita. Työssä kootaan kirjallisuuskatsaus aiemmin tarkasteltuihin riskinhallinnan toimenpidevaihtoehtoihin. Samoin kuin tautikuorman osalta, myös toimenpidevaihtoehtojen tunnistaminen on monitasoinen ja iteratiivinen prosessi edeten hallintaperiaatteista tarkasti määrättyihin toimenpideketjuihin.

  • Tunnistetaan mahdollisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin parantaa ympäristöterveyttä (kirjallisuuskatsaus)
  • Arvioidaan toimenpiteiden vaikutuspotentiaalia terveyshyötyjen tuottamisessa.

Neljäs vaihe (2014): toimenpidekustannukset ja priorisointi

  • Riskinhallinnan ja muiden toimenpiteiden kustannusten arviointi
  • Toimenpiteiden priorisointi kustannusten ja vaikutusten perusteella.

Torjuntatoimenpiteiden toteuttamiseksi identifioidaan tärkeimmät päätöksentekijätahot. Priorisointia varten laaditaan kustannus-hyöty- ja hyöty-haitta-analyysit.

Ympäristöterveystoimenpiteiden priorisointi toteutetaan suoraan avoimessa Opasnet-verkkotyötilassa R-tilasto-ohjelmalla, jolloin kaikki käytettävä tieto on lähtökohtaisesti saatavilla avoimesti. Tällä toimintatavalla saadaan rakennettua sellainen priorisointimalli, josta voidaan lohkoa haluttuja osia joidenkin yksityiskohtaisten päätösten tai terveysvaikutusten tarkasteluun. Muut vaihtoehdot vaatisivat jokaisen erillistarkastelun kohdalla työlästä räätälöintiä, mihin tutkijoiden työaikaa ei juuri ole käytettävissä.

Tautikuorma- ja toimenpidevaihtoehtotietokanta muodostavat oleelliset lähtötiedot analyysiin toimenpiteiden kustannuksista suhteessa niiden terveys- (ja muihin mahdollisiin) hyötyihin. Tämän vaiheen tulosten perusteella voidaan antaa suosituksia taloudellisesti tehokkaimmista terveydensuojelu- ja -edistämistoimenpiteistä. Tämä toteutetaan yhteistyössä ulkopuolisten kumppaneiden kanssa, ja tässä terveydensuojeluohjelman ohjausryhmä sekä SOTERKO ovat keskeiset toimijat.

TP4 Lainsäädännön ja sen toimeenpanon arviointi

TP4:n tavoitteena on arvioida nykyisen lainsäädännön ja sen toimeenpanon kehitystarpeita tavoitteen saavuttamiseksi. Keskeisenä toimintana TP4 kartoittaa nykyisen lainsäädännön ja toimeenpanon toimivuutta terveydensuojelun näkökulmasta.

Valtionhallinnossa on meneillään lainsäädännön toimivuusarviointi. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnin laki ja asetus on vastikään arviointu. Eräs päätelmistä oli, että terveys oli toivottua niukemmin käsiteltynä arvioinneissa. Lähiaikoina valmistuu tai aloitetaan vastaavanlaisia arviointeja myös maankäyttö- ja rakennuslaista sekä ympäristöluvituksesta. Tässä työssä olennaisia toimijoita ovat STM ja YM, ja tämä työ etenee tästä hankkeesta riippumatta ja omilla resursseillaan. Työ on kuitenkin kuvattu omana työpakettinaan, koska se tuo olennaista lisätietoa tämän hankkeen tarpeisiin ja jatkotyön suuntaamiseen erityisesti vuodesta 2013 eteenpäin.

TP5 Päätöksenteon uudistaminen

TP5:n tavoitteena on saattaa alkuun päätöksenteon muuttaminen aluksi pilotteina ja myöhemmin laajempina uudistushankkeina. Keskeisenä toimintana TP5 hyödyntää muiden työpakettien kokemuksia ja menetelmiä, ja jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Suomessa.

Päätöksenteon toimintakulttuurin muuttaminen Suomessa on valtava urakka. Sen onnistuminen edellyttää, että

  • opitaan, miten tietoon perustuvaa päätöksentekoa pitäisi tehdä (TP1),
  • ympäristöterveyden haasteet ja mahdollisuudet tunnistetaan ja priorisoidaan (TP2),
  • nykyiset jo varsin kehittyneet TVAn menetelmät saadaan testatuksi ja tarjolle käyttökelpoisessa muodossa (TP3) ja
  • lainsäädännöllisiä toiminnan kehittämisen esteitä ja yllykkeitä tunnistetaan (TP4), jotta niitä voidaan vastaavasti poistaa ja lisätä.

Kuitenkin TP5:n työsarka on kaikkein laajin. Päätöksenteon uudistaminen edellyttää valtakunnallista kampanjaa. Se antaa kunnille ja muille päätöksentekijöille tukea ja ohjausta, mutta erityisesti auttaa päätöksentekijöitä laatimaan itse itselleen toimintasuunnitelman oman päätöksentekokulttuurinsa parantamisesta ja tukee sen toteuttamisessa.

TP5:n yksityiskohtainen suunnitelma on vasta hahmottumassa, ja se tehdään vuoden 2013 aikana. Sen toteuttaminen kuitenkin edellyttää selvästi suurempaa henkilömäärää kuin muiden työpakettien, ja työn toteuttamiseen tarvitaan erillinen rahoitus. Kohderyhmänä kun ovat lähes kolmesataa kuntaa ja kymmeniä valtion alueellisia organisaatioita kuten AVIt ja ELYt. TP5:n onnistunut toteuttaminen vaatii myös strategista kumppanuutta mm. Kunnallisalan kehittämissäätiön, Kuntaliiton ja Kaste-ohjelman puolelta.

Olennaista on TP1-4 avulla tunnistaa ne olennaiset tekijät, jotka saavat kunta- ja muut päättäjät haluamaan tilanteen parantamista ja sitoutumaan myös omien resurssien satsaamiseen päätöksenteon parantamiseksi. Käytäntöjen muuttaminen kunnissa on suurin haaste, ja tähän työhön tarvitaan tukea nykyisen TEKAISU-organisaation ulkopuolelta.

Organisaatio

Tekaisu-hankkeen vastuullisena johtajana toimii erikoistutkija Jouni Tuomisto THL:stä. Hankkeen osien vastuut jakautuvat seuraavasti:

  • Kuntapilotti (aiemmat TP1 ja TP2): Jouni Tuomisto, THL
  • TP2 Toimenpiteiden priorisointi: Otto Hänninen, THL
  • TP4 Lainsäädännön ja sen toimeenpanon arviointi: YM
  • TP5 Päätöksenteon uudistaminen: Jari Keinänen, STM

Hankkeen tukena on kolme ryhmää, jotka esitellään tarkemmin sivulla http://fi.opasnet.org/fi/Keskustelu:Tekaisu.

  • Johtoryhmä on korkean profiilin ryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja kommentoida hanketta ja sen etenemistä. Sen jäsenet ovat ministeriöistä ja Kuntaliitosta sekä THL:stä.
  • Päätöksenteon tuen ohjausryhmän tarkoituksena on seurata ja kommentoida hankkeen etenemistä ja erityisesti toimia tiedonvälityskanavana hankkeen ja aiheeseen liittyvien päättäjien, muiden toimijoiden ja sidosryhmien välillä. Näitä ovat mm. Kuntaliitto, AVI- ja ELY-keskukset, Valvira, kunnat ja HSY eli yleisesti yhteiskunnallisia päätöksiä tekevät tahot.
  • Terveydensuojeluohjelman ohjausryhmä koostuu erityisesti tutkijoista ja THL:n sisarlaitosten edustajista. Ryhmän tehtävänä on osallistua konkreettiseen asiantuntijatyöhön erityisesti TP2:n tautikuorma-arvioinnissa ja mahdollisten toimenpiteiden ja niiden kustannusten arvioinnissa. Ryhmän jäsenet tuovat työhön asiantuntemusta omilta erityisosaamisalueiltaan ja näin täydentävät työpaketin varsinaisten työntekijöiden osaamista.

Hankkeen työ tehdään Opasnet-verkkotyötilassa (http://fi.opasnet.org/fi/Tekaisu) alusta alkaen ja kokonaisuudessaan avoimesti. Tämä tekee helpoksi hankkeesta tiedottamisen sekä kiinnostuneiden tahojen osallistumisen työskentelyyn, koska Opasnet tarjoaa tehokkaat työkalut tietotyöskentelyyn, keskusteluun sekä myös matemaattiseen mallintamiseen.

Hankkeen työkieli on suomi, mutta joitakin harkittuja osia (yleensä tieteellisiä yksityiskohtia) työstetään myös tai yksinomaan englanniksi. Tämä on välttämätöntä, jotta kansainvälinen yhteistyö saadaan toimimaan saumattomasti näissä asioissa.

Kytkennät

TEKAISU-hankkeella on lukuisia kytkentöjä muuhun kansalliseen terveydenhuollon sekä tutkimuksen ja toisaalta kuntatason toimintaan. Näistä tärkeimmät esitetään seuraavaksi, erityisesti painottuen kytkentöjen merkitykseen TEKAISUn onnistumiselle.

  • Ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuuri on valtionhallinnossa 1.9.2011 tietohallintolain perusteella käyttöön otettava johtamisen työkalu, jossa tarkastellaan organisaation toimintaa, tietoa jota tarvitaan toiminnan tueksi, tietojärjestelmiä joita tarvitaan tiedon hallitsemiseksi, ja lopulta teknologioita, joita tarvitaan tietojärjestelmien käyttämiseksi. Ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri on yksi osa STM:n kokonaisarkkitehtuurien palettia, ja sillä on tiivis kytkentä TEKAISUun. TEKAISUn perustana oleva avoin arviointi kun on eräänlainen kokonaisarkkitehtuuri, jossa tavoitellut kytkennät on jo paitsi suunniteltu myös toteutettu käytännössä (joskin pienessä mittakaavassa muutaman tutkimusprojektin puitteissa). TEKAISU on siis kehityksessä edellä muuta kokonaisarkkitehtuurityötä ja siten tuottaa sille lisäarvoa. TEKAISUn kannalta kokonaisarkkitehtuuri puolestaan on hyödyllinen viitekehys, jonka avulla ympäristöterveyden vaikutusarviointiin liittyviä seikkoja voidaan kuvata yhdenmukaisesti muiden alojen kanssa.
  • SOTERKO/Risky (kytkentöjä erityisesti TP2). SOTERKO on STM:n alaisten tutkimuslaitosten yhteistyöverkosto, jonka yksi alatyöryhmä on terveysriskeihin ja riskinarviointiin keskittyvä Risky. Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja kehittänyt yhteistyötä laitosten välille. SOTERKO/Risky on erityisen hyödyllinen verkosto erityisesti TP2:lle, joka tautikuorman ja sen vähentämistoimien arviointityössä tarvitsee tiivistä yhteistyötä kaikkien STM:n alaisten laitosten kanssa.
  • Urgenche-projekti (kytkentöjä erityisesti Kuntapilotti ja osin TP2). Urgenche on EU-rahoitteinen projekti, jossa tutkitaan ilmastonmuutoksen torjuntapolitiikkojen terveysvaikutuksia kaupunkitasolla. Tavoitteena on siis löytää ilmastomyönteisiä toimintavaihtoehtoja, jotka samalla edistäisivät terveyttä ja hyvinvointia tai ainakaan eivät huonontaisi niitä. Kuopion kaupunki on mukana sekä Urgenche-projektissa että TEKAISUssa. Projektissa tehtävä vaikutusarviointi tuottaa suoraan tietoa TEKAISUun TP3:een liittyvistä kysymyksistä eli siitä, millaista tukea vaikutusarviointien tekemiseen kuntatasolla tarvitaan. Urgenche tarjoaa konkreettisia päätöstilanteita (kuten Haapaniemen kaukolämpövoimalan polttoainekysymyksen turpeen ja puun välillä) ja niihin liittyviä arviointeja tutkittavaksi. Urgenchessa tarkastellaan kahta kuopiolaiskohdetta, jotka ovat aiheeltaan sopivia Kuntapilottiin. Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma on asettanut hiilidioksidipäästön vähennystavoitteeksi 40 % vuoteen 2020 mennessä. Haapaniemen kaukolämpövoimalan polttoaineratkaisussa nykypolttoaine turpeen ja uuden vaihtoehdon puuhakkeen välillä on kyse merkittävimmästä yksittäisestä ilmastopoliittisesta päätöksestä Kuopiossa.
  • THL:n tietovarantoryhmä Tiehyt (kytkentä Kuntapilotti). Tiehyt edistää avoimuutta ja tiedon jakamista THL:ssä ja sen toimialalla. Tässä suhteessa sen toiminta on samansuuntaista kuin TEKAISUssa, jossa avoin tiedon hyödyntäminen on tärkeässä roolissa. Tiehyen toiminta tasoittaa tietä TEKAISUn toteuttamiselle, kun toimintakäytännöt muuttuvat avoimemmiksi. Vastaavasti TEKAISU tuottaa käytännöllistä tietoa tiedon käyttämisen ongelmista, joista Tiehyt voi ottaa opiksi. Tiedonkulku on sujuvaa, koska TEKAISUn koordinaattori on Tiehyen jäsen.

Budjetti

Hanketta rahoitettaisiin terveydensuojeluohjelmaan varatuilla rahoilla (2012-2014). Lisäksi toista ja kolmatta vaihetta rahoitettaisiin Kaste2-ohjelmasta (2013-2014). Ohjaus- ja seurantaryhmien kulut hallinnoitaisiin TP3:n osana. TP4 suoritetaan virkatyönä STM- ja YM-ministeriöissä, eikä sen työmäärä tai rahoitus näy tässä. TP5 suunnitelma on vain suuntaa-antava, koska se suunnitellaan yksityiskohtaisesti vasta 2012 aikana. Näyttää kuitenkin selvältä, että loppua kohden sen työmäärä tulee olemaan selvästi suurempi kuin muissa työpaketeissa yhteensä.

Asiakirjoja

TP1:n hankintailmoitus


Hankintasopimus Työpaketti 1:stä


Toteutussuunnitelma TEKAISU TP1, Päätöksenteon uudet mallit

Ensimmäinen vaihe 1.7.2012 – 28.2.2013 – Valmiudet päätöksenteon kehittämiselle Tässä vaiheessa kehitetään menetelmiä, välineitä ja muita valmiuksia päätöksenteon käytäntöjen yhteiskehittämiseen, soveltamiseen ja evaluointiin. Työ pohjautuu pitkälti THL:ssä toteutettuun aiempaan tutkimus- ja kehitystyöhön mm. avoin arviointi, Opasnet, PoGA ja DO, REA ja IVA sekä muu Tapani Kauppisen kuntatason vaikutusarviointitutkimus. Keskeisenä piirteenä edellä mainituille menetelmille ja välineille on laajamittainen yhteistyö ja informaation jakaminen niin tiedon tuottamisessa kuin soveltamisessakin.

1. Selvitys kunnallisen päätöksenteon vallitsevista tietokäytännöistä

  • Sopiva toteutunut esimerkkitapaus Kuopiosta
  • prosessin kulku
  • tietovirrat prosessissa kysymyksen asettelusta selvitykseen ja edelleen päätöksiin
  • erityishuomio terveys- ja hyvinvointiasioiden käsittelyssä
  • TVA:n toteutuneen hyödyntämisen ja sen mahdollisuuksien tarkastelu
  • prosessin avoimuuden ja vaikuttavuuspotentiaalin evaluointi (DO + PoGA)
  • edustavuus, yleistettävyys?
  • Toteutus 7-11/2012

Osallistujat ja työnjako:

  • Nordem – päävastuu tehtävän ohjauksesta ja toteutuksesta (2,5 htkk)
  • THL/YMAL – aineiston keruu ja käsittely, TVA:n roolin selvittäminen
  • Kuopio – tapausta koskeva materiaali, täydentävät haastattelut/keskustelut
  • Tulosten raportointi myös Ympäristö ja terveys -lehden joulukuun numerossa
  • Esim. “Mahdollisuudet parantaa kunnallista päätöksentekoa TVA:n avulla”

2. Tietoa hyödyntävän päätöksenteon yhteiskehityksen ja evaluoinnin toimintamallin kehittäminen

  • Mm. käytäntöjen yhteiskehittämisen (REA), tietotuen vaikuttavuuden evaluoinnin (PoGA)sekä arvioinnin ja päätöksenteon avoimuuden evaluoinnin (DO) yhteensovittaminen
  • Teoreettinen menetelmä ja sen soveltamiseen tarvittavat apuvälineet (REA + Opasnet)
  • Käytetään toisessa vaiheessa päätöksentekokäytäntöjen yhteiskehittämiseen, soveltamiseen ja evaluointiin
  • Toteutus 9/2012 – 2/2013

Osallistujat ja työnjako:

  • Nordem – päävastuu tehtävän ohjauksesta ja toteutuksesta (2,5 htkk)
  • THL/MEKA – yhteiskehittämisen mallin soveltaminen kunnalliseen päätöksentekoon
  • THL/YMAL – Opasnetin toiminnallisuudet, yhteensopivuus avoimen arvioinnin kanssa
  • THL/TK – kommentointi, kehitettävän toimintamallin käytännön sovellettavuus
  • Tulosten raportointi myös:
  • soveltuvassa kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa
  • mahdollisesti Ympäristö-ja terveys -lehden joulukun numerossa
  • Esim. “Menetelmä uusien kunnallisten päätöksentekokäytäntöjen yhteiskehittämiseen, soveltamiseen ja evaluointiin”

3. Uusien päätöksentekokäytäntöjen tapaustutkimusten valmistelu

  • Alustavan hankesuunnitelman valmistelu Kuopion ja Mikkelin kanssa käsittäen mm.:
  • sopivien päätöksenteon tapaustutkimusten aiheiden valinta
  • suuntaa antava toteutusaikataulu ja töiden vaiheistus
  • hankkeessa yhteisesti ja tapaus-/kuntakohtaisesti toteutettavien töiden tunnistaminen
  • Mahdollisten muiden kuntien houkuttelu mukaan omilla päätöksenteon tapaustutkimusaiheillaan alustavan suunnitelman mukaiseen yhteishankkeeseen
  • Tapaustutkimusten hankesuunnitelman ja KASTE-rahoitushakemuksen laatiminen
  • hakijoina kunnat, yksi päähakijana
  • Toteutus 9-12/2012

Osallistujat ja työnjako:

  • THL/YMAL – päävastuu tehtävän koordinoinnista ja toteutuksesta
  • Nordem – tapaustutkimusten toteutuksen kokonaisuuden suunnittelu (1 htkk)
  • Kuopio, Mikkeli, muut kunnat? - omien päätöksentekotapausten kartoittaminen, kokeiltavien päätöksentekoprosessien alustava suunnittelu
  • THL/MEKA – käytäntöjen yhteiskehittämisen suunnittelu
  • THL/TK – kommentointi, suunnitelman käytännön sovellettavuus

Ensimmäisessä vaiheessa Nordemin työn osuus yhteensä 6 htkk á 8000 € + alv = 48000 € + alv

Hankesopimus


ASETTAMISPÄÄTÖS STM022:00/2012

Sosiaali- ja terveysministeriö

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

17.8.20 12

Johtoryhmän asettaminen hankkeelle ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arvioinnin huomioon ottamiseksi kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa

Asettaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään asettanut johtoryhmän ohjaamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeenpanemaa hanketta, jonka tavoitteena on kehittää uusia arviointimenettelytapoja siihen, että ympäristöterveyshaitat voidaan jatkossa ottaa huomioon nykyistä vaikuttavammin alueiden käytön suunnittelussa.

Toimikausi

17.8.2012 - 30.4.2015

Tausta

Alueiden käyttötavoitteiden toimeenpanossa ja alueiden käytön suunnittelussa keskeisenä menettelynä on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitus (maakunta-, yleis- ja asemakaava). Kaavoitusprosessin ensisijaisena tavoitteena on suunnitella alueiden käytön kannalta tarkoituksenmukainen yhdyskuntarakenne. Osana kaavoitusprosessia tulee arvioida myös suunniteltujen toimintojen ja toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamat ympätristöhaitat. lhmisiin kohdistuvien ympäristöterveyshaittojen arvioinnin ja ehkäisemisen tulisi olla keskeinen osa alueiden käytön suunnittelua. Terveyshaittoja ei kuitenkaan ole riittävästi otettu huomioon lähinnä siitä syystä, että konkreettisia ja luotettavia terveyshaittojen arviointimenetelmiä ei ole käytettävissä.

Laajojen hankkeiden (esim. moottoritiet, ydinvoimalat, tuulivoimapuistot jne.) ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristovaikutusten arviointimenettelyssä (YVA). YVA lainsäädännön toimivuudesta tehdyn selvityksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa ihmiseen kohdistuvien vaikutusten arviointi on jäänyt vähälle huomiolle johtuen muun muassa siitä, että ihmisiin kohdistuvia terveyshaittoja ei osata arvioida eikä niihin kiinnitetä huomiota, kun ympäristön vaikutusten arviointiosaaminen keskittyy esimerkiksi maisemaan ja luonnonoloihin liittyviin haittoihin.

Pääministeri Kataisen hallitusohjelman hyvinvointipolitiikkaa koskevassa luvussa ympäristöterveyttä ja terveydensuojelua korostetaan. Hallitusohjelmassa todetaan, että ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa. Tätä varten laaditaan kansallinen terveydensuojeluohjelma, jonka tavoitteena on ympäristöterveyshaittojen arviointi ja vähentäminen.

Hallitusohjelman mukaan myös maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus arvioidaan tämän hallituskauden aikana. Asetettava hanke tuottaa tietoa maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointiin ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen osalta.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on luoda alueiden käytön suunnitteluun sellaisia uusia menettelyjä, joilla ympäristöstä aiheutuvat terveyshaitat voidaan ottaa nykyistä vaikuttavammin huomioon. Tavoitteen saavuttamiseksi käynnistetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimana hanke, jossa arvioidaan ja priorisoidaan ympäristöstä aiheutuvat terveyshaitat sekä tunnistetaan vaikuttavimmat keinot näiden haittojen ehkäisemiseksi. Lisäksi arvioidaan nykyisen alueiden käytön suunnittelun ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toimivuus ympäristöterveyshaittojen huomioon ottamisessa ja kehitetään uusia menettelyitä haittojen paremmaksi huomioon ottamiseksi päätöksenteossa.

Hankkeen toteuttamiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos asettaa kaksi työryhmää, joiden tehtävänä on: 1. ympäristöterveyshaittojen arviointi ja vaikuttavimpien keinojen tunnistaminen 2. alueiden käytön suunnittelun päätöksentekojärjestelmän arviointi ympäristöterveyshaittojen arvioinnin osalta seka uusien menettelyiden luominen suunnitteluunja paatoksentekoon

Tehtävä

Johtoryhmän tehtävänä on varmistaa hankkeen toimeenpano. Johtoryhmä seuraa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettamien työryhmien työtä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettamat työryhmät esittelevät säännöllisesti työnsä johtoryhmälle.

Johtoryhmän tehtävänä on myös arvioida mahdollisten lainsäädäntömuutosten tarve hankkeessa saatujen tulosten perusteella.

Organisointi

Johtoryhmän kokoonpano:

Johtoryhmän kokoonpano
Jäsen Varajäsen Organisaatio
Puheenjohtaja
johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenet
neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala lääkintöneuvos Mikko Paunio sosiaali- ja terveysministeriö
yliarkkitehti Timo Saarinen ylitarkastaja Egon Nordström ympäristöministeriö
elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi ehdolla Minna Huttunen --#: Aiemmin oli eläinlääkintöneuvos Terhi Laaksonen --Jouni Tuomisto 7. marraskuuta 2013 kello 14.38 (EET) maa- ja metsätalousministeriö
ylitarkastaja Petra Stenfors neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen työ- ja elinkeinoministeriö
liikenneneuvos Anni Rimpiläinen neuvotteleva virkamies Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriö
tutkimusprofessori Juha Pekkanen erikoistutkija Jouni Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
erityisasiantuntija Tarja Hartikainen lakimies Marko Nurmikolu Suomen Kuntaliitto ry
Sihteeri
erikoistutkija Jouni Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Johtoryhmä voi kuulla asiantuntijoita.

Johtoryhmän kokoukset:

  • Ensimmäinen kokous 17.10.2012 klo 13-15, STM, Meritullinkatu 8, C366.


Kustannukset ja rahoitus

Johtoryhma tyoskentelee virka-aikana ilman erillistä korvausta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajien matkakustannukset korvataan. Johtoryhmän kustannukset maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenomomentilta 33.01.01.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Hallitussihteeri Helena Korpinen

JAKELU

Päätöksessä mainitut

TIEDOKSI

  • Sosiaali-ja terveysministeri Risikko
  • Erityisavustaja Heinola
  • Valtiosihteeri Pohja
  • Kansliapäällikkö Välimäki
  • Ympäristöministeriö
  • Maa- ja metsätalousministeriö
  • Työ- ja elinkeinoministeriö
  • Liikenne- ja viestintäministeriö
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Suomen Kuntaliitto ry
  • Sosiaali- ja terveysrninisteriö
    • osastot
    • viestintä
    • hankerekisteri
    • kirjaamo

Katso myös

Taustatietoa

Muuta

Kommentteja

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta http://opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Keskustelu:Tekaisu&oldid=20140