Lapset ja nuoret

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2321
Moderaattori:smxb (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Rajaus

Tässä osiossa käsitellään Lasten ja nuorten asioita koulun, perheen ym. näkökulmista. Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

1. Aikaa lapsille - arvoa kasvatukselle
   Pienet lapset toivovat lyhyempiä hoitopäiviä, kouluikäiset enemmän aikuisten läsnäoloa. Lasten kasvatusta ei voi hoitaa etätyönä, vaan se vaatii aikaa ja läsnäoloa: omien vanhempien merkitys lapsen ja nuoren kasvussa sekä hyvä vuorovaikutus jo vauva-aikana luovat aikuisiän hyvinvoinnin. Vanhempien kasvatustehtävälle tulee antaa arvo myös työmarkkinaneuvotteluissa. Suomessa vanhempien työllisyysaste on korkea, toisaalta lasten koulupäivät ovat lyhyitä. Työurien jatkamisessa alku- ja loppupäästä tulee huomioida myös vuosittaisen työajan mahdollinen lyhentäminen vanhemmuuden takia. Yksityiskohtaisempi toimenpideluettelo on esitetty alla.
   
   1. lasten vanhemmille tulee tarjota enemmän mahdollisuuksia työajan lyhentämiseen, osa-aikatyöhön ja osaviikkotyöhön.
   2. Osittaista hoitorahaa tulee korottaa huomattavasti ja laajentaa sen oikeus kaikille alle 9-vuotiaiden lasten vanhemmille.
   3. Päivähoidon maksuissa ja käytännöissä tulee rohkaista osa-aikaisiin ratkaisuihin, pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä on tehtävä kuntien velvollisuus.
   4. Vanhempainvapaata on pidennettävä tukemaan lapsen hoitamista kotona vähintään lapsen yhden vuoden ikään saakka.
   5. Isälle tulee korvamerkitä nykyistä pidempi itsenäinen osuus vanhempainvapaasta.
   6. Sairaan lapsen kotona hoitamisen oikeus tulee ulottaa alle 13-vuotiaiden lasten vanhemmille.
   7. Valtion tulee työelämäasioiden kolmikantaneuvotteluissa edustaa myös lapsen etua sekä vahvistaa lapsiystävällistä kulttuuria myös omilla työpaikoillaan.
2. Alkoholihaitat kuriin
   Alkoholi ja vanhempien alkoholinkäyttö aiheuttavat vakavia ongelmia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnille. Alkoholihaittojen välittömät kustannukset yhteiskunnalle ovat suuret. Suomen on kiristettävä alkoholipolitiikkaansa: alkoholiveroa on nostettava sekä mielikuvamainontaa ja saatavuutta rajoitettava. Lisäksi on varmistettava lasten ja nuorten päihteettömän vapaa-ajan mahdollisuudet sekä päihdeongelmaisten perheiden nopea tuki ja hoito.
   
3. Vanhempien parisuhde on lapsen koti
   Monet lapset kokevat vanhempiensa eron. Lasten hyvinvoinnin kannalta on tarpeen vahvistaa parisuhteen tukea kohdentamalla resursseja vahvistavalle ja ennakoivalle parisuhde- ja perhetyölle, erityisesti pienten lasten vanhemmille. Neuvolajärjestelmä luo erinomaiset puitteet tukea pienten lasten vanhempien parisuhdetta luonnollisena osana perhevalmennusta, tällä hetkellä tähän ei ole kuitenkaan riittäviä resursseja. Lisäksi lapsiperheiden erotilanteiden palveluita tulee kehittää lapsen etua paremmin huomioiviksi.
   
4. Hyvinvointia kouluun
   Huolimatta hyvistä oppimistuloksista suomalaisessa koulussa ei muihin maihin verrattuna viihdytä. Oppimisen lisäksi on panostettava hyvinvointia kokonaisuutena vahvistavaan työhön, kouluhyvinvointiin. Sen edistäminen on kirjattava opetussuunnitelman perusteisiin ja velvoitettava koulut laatimaan siitä suunnitelmat.
   Perusopetukseen ja kouluterveydenhoitoon tulee varata riittävät resurssit sekä opettajille enemmän aikaa kodin ja koulun yhteistyöhön. Erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen on panostettava enemmän. Ennaltaehkäisevyyttä ja tukitarpeiden tunnistamista on lisättävä varmistamalla koulujen hyvinvointiosaamisen ja hyvinvoinnin johtamisen osaaminen. Kunnissa tasa-arvo ja opetuksen tasalaatuisuus on varmistettava. Kouluhyvinvointia edistää mm. oppilaiden riittävä osallisuus koulussa tapahtuvaan päätöksentekoon. Lisäksi koulun roolia oman asuinalueensa harrastustoiminnan keskuksena, muiden alueella toimijoiden yhdistysten ja asukkaiden kokoavana paikkana tulee vahvistaa.
   
5. Lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikassa tarvitaan yhteistyötä
   Lasten ja nuorten hyvinvointi taataan tekemällä laaja-alaisesti yhteistyötä yli hallintorajojen. Sektoroituneesta ajattelusta tulee siirtyä rajat ylittävään suunnitteluun ja toimintaan, palvelurakenteita tulee uudistaa monialaista työtä ja johtamista vahvistavaan suuntaan. Valtionhallinnossa tulee vakiinnuttaa eri hallinnonalojen yhteistyö.
   Päätösten lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi tulee lakisääteistää sekä hyvinvoinnin seurannan tietopohjaa vahvistaa. Monialaisen yhteistyön ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon tarvitaan laajaa täydennyskoulutusta eri ammattialoille. Samalla tulee edistää lasten ja nuorten hyvinvoinnin monialaista johtamista kuntatasolla. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa annetaan suuntaviivat myös alueelliselle ja paikalliselle lasten ja nuorten elinolojen kehittämistyölle.
   
6. Peruspalveluiden vahvistamiseen moniammatillinen ote
   Ehkäisevän työn merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille, resurssitarpeet ja johtamisen vastuut on saatava sekä valtio- että kuntapäättäjien tietoisuuteen. Koska ehkäisevä työ on moniammatillista työtä, sen johtamista ja koordinointia on vahvistettava. Ehkäisevän työn painopiste on peruspalveluissa. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden on saatava ajoissa tarvitsemansa apua asuinpaikasta riippumatta. Tukitoimia tulee olla tarjolla nykyistä aikaisemmassa vaiheessa.
   Lastensuojelun sosiaalityössä on lisättävä peruspalveluiden voimavaroja ja osaamista esimerkiksi seudullisilla osaamiskeskuksilla ja kuntayhteistyöllä. Valtion tulee tukea ja aktivoida kuntia lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluiden monialaisessa kehittämisessä muun muassa informaatio- ja budjettiohjauksella. Myös varhaiskasvatuslailla tulee vahvistaa moniammatillista työtä sekä hoitoryhmien koon pysymistä riittävän pieninä.
   
7. Lasten ja nuorten kokemustieto päättäjien käyttöön
   Lapsilla ja nuorilla on omasta arjestaan ja palveluista paljon kokemuksia, joista vanhempien ja päätöstentekijöiden tulee ottaa selvää. Kokemustiedon hyödyntäminen auttaa parempien palveluiden kehittämisessä. Lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten vuorovaikutustaitoja lasten ja nuorten kanssa tulee parantaa. Lasten ja nuorten osallisuus, aidot vaikutusmahdollisuudet ja kuulluksi tulemisen kokemukset syntyvät aikuisten myönteisistä ja arvostavista asenteista sekä aidosti toimivista rakenteista kuten oppilaskunnista, asiakasraadeista, aloitekanavista, lasten parlamenteista, nuorisovaltuustoista ja muista lasten ja nuorten vaikuttajaryhmistä. Äänioikeusikäraja kuntavaaleissa on laskettava 16 ikävuoteen. Tiivistetysti, lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi
   
   1. lisätään koulujen yhteiskunnallisen vaikuttamisen opetusta
   2. säädetään perusopetuslaissa, että kaikilla kouluilla – myös alakouluilla – on oppilaskunta
   3. edistetään lasten ja nuorten mielipiteiden huomioimista koulun arjen ratkaisuissa
   4. sisällytetään lasten oikeudet ja vuorovaikutustaidot lasten kanssa kaikkien lasten parissa työskentelevien perus- ja täydennyskoulutukseen
   5. vahvistetaan nuorisolaissa lasten ja nuorten vaikuttajaryhmien asemaa sekä toimintaresursseja
   6. valtion ja kuntien tulee tarjota enemmän lasten ja nuorten kannalta ymmärrettävää tietoa palveluista käyttämällä hyväkseen tietoverkkoja sekä lisätä verkossa toimivia lasten ja nuorten palveluja
   7. lasketaan äänioikeusikäraja 16 ikävuoteen kuntavaaleissa
      
8. Lapsilla ja nuorilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun
   Lapsilla ja nuorilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun riippumatta omasta tai vanhempien taustasta tai ominaisuuksista. Esimerkiksi etninen tausta, kieli, uskonto, vammaisuus tai varallisuus eivät saa vaikuttaa kohteluun. Lapset ja nuoret kohtaavat syrjintää ja rasismia päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa ja vapaa-ajalla. Yksinäisyys ja ulkopuolelle jäämisen kokemukset haittaavat lasten ja nuorten hyvinvointia. Syrjintään ja rasismiin puuttumisen keinoja tulee aktiivisesti kehittää.
   Hallituksen tulee sitoutua yhdenvertaisuuteen kaikessa toiminnassaan. Yhdenvertainen kohtelu taataan muun muassa säätämällä uusi yhdenvertaisuuslaki, toteuttamalla ammattilaisille suunnattua rasisminvastaista asennetyötä, turvaamalla vaikeavammaisten lasten ja nuorten oikeus avustajaan, panostamalla tilojen esteettömyyteen, tekemällä maahanmuutajanuorten omia kotoutumissuunnitelmia, huolehtimalla turvapaikanhakijoina ja pakolaisina tulleiden lasten ja nuorten kohdalla lapsen oikeuksien toteutumisesta kaikissa maahanmuuton vaiheissa sekä takaamalla kaikille Suomessa oleville lapsille ja nuorille oikeus kouluopetukseen. Yksityiskohtaisempi toimenpideluettelo on esitetty alla.
   
   1. Säädetään uusi yhdenvertaisuuslaki, jota sovelletaan myös lapsilla ja nuorille tärkeissä ympäristöissä kuten koulussa.
   2. Toteutetaan lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan työskentelevien parissa syrjinnän- ja rasisminvastaista asennetyötä.
   3. Tuotetaan matalan kynnyksen palveluita syrjintää ja rasismia kokeneille ja syrjinnänvaarassa oleville lapsille ja nuorille.
   4. Turvataan vaikeavammaisten lasten ja nuorten oikeus henkilökohtaiseen avustajaan.
   5. Edistetään erityisesti nuoriso- ja vapaa-ajan tilojen sekä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten esteettömyyttä.
   6. Tuetaan maahanmuuttajalasten ja nuorten kotoutumista nuorten omien kotoutumissuunnitelmien avulla sekä edistetään maahanmuuttajaäitien suomen kielen taitoja.
   7. Huolehditaan turvapaikanhakijoina ja pakolaisina tulleiden lasten ja nuorten kohdalla lapsen oikeuksien toteutumisesta kaikissa maahanmuuton vaiheissa. Selvitetään heidän vastaanottopalveluidensa siirtäminen lastensuojelun piiriin. Lisäksi kaikilla Suomessa olevilla lapsilla ja nuorilla on oltava oikeus saada kouluopetusta.
   8. Turvataan saamenkielten ja romanikielen opetus koko maassa.
      
9. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen lapsuus- ja nuoruusiässä
   Lapsuus ja nuoruus ovat erityisiä elämänvaiheita, joilla on itseisarvo sinänsä. Tällöin muodostuu myös perusta aikuisiän työ- ja toimintakyvylle sekä omaksutaan elin- ja elämäntavat. Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat huomattavassa määrin jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Lasten ja nuorten perusterveydenhuollossa on tapahtunut rapautumista, mikä on vaikeuttanut lasten ja nuorten terveyspulmien varhaista havaitsemista ja hoitamista. Resursseja on lisättävä, oppilas- ja opiskelijahuollosta säädettävä oma lakinsa, perusopetuksen päättävälle taattava jatko-opiskelupaikka ja turvattava opiskelun tukipalvelut sekä terveyden edistämistyötä perusopetuksessa ja toisella asteella on vahvistettava. Yksityiskohtaisempi toimenpideluettelo on esitetty alla.
   
   1. Lasten ja nuorten ehkäisevään terveydenhuoltoon ja terveyden edistämiseen osoitetaan lisää voimavaroja. Yksityiskohtaisempi toimenpideluettelo on esitetty alla.
      
   2. Oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden saatavuuden turvaamiseksi oppilas- ja opiskelijahuollosta säädetään oma lakinsa.
   3. Jokaiselle perusopetuksen päättävälle taataan jatko-opiskelupaikka ja turvataan opiskelun tukipalvelut, jotta opintojen keskeyttäminen toisen asteen oppilaitoksissa vähenee.
   4. Perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa vahvistetaan terveyden edistämistyötä.
      
10. Lapsiperheiden ja nuorten aikuisten sosiaaliturvan parantaminen
    Yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kompensointiin on ohentunut. Perheiden ja opiskelijoiden etuuksien ostovoimat ovat jääneet inflaation jalkoihin. Lapsiköyhyysaste on kasvanut huomattavasti. Alle 35-vuotiaiden yhden hengen kotitalouksien pienituloisuusaste on edelleen hyvin korkealla tasolla ja opiskelijoiden taloudellinen tilanne heikko. Lisäksi asumisen kallistuminen on vaikeuttanut nuorten aikuisten ja lapsiperheiden taloudellista tilannetta erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla.
    Lapsiperheiden ja nuorten aikuisten sosiaaliturvan parantamiseksi tulee laatia vaalikauden mittainen toimintaohjelma, lapsilisiä tulee korottaa ja ulottaa myös 17-vuotiaisiin, yksinhuoltajakorotusta nostaa, kotihoidon tukea korottaa siihen saakka kun lapsi täyttää 1,5 vuotta, opintotuki sitoa indeksiin, opintorahan tasoa nostaa ja opiskelevan vanhemman opintorahaan liittää huoltajakorotus. Yksityiskohtaisempi toimenpideluettelo on esitetty alla.
    
    1. Lapsilisiä korotetaan, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan ja lapsilisä ulotetaan 17-vuotiaisiin.
    2. Lapsilisä muutetaan toimeentulotuessa etuoikeutetuksi tuloksi, jota ei oteta huomioon tulona.
    3. Kotihoidon tukea korotetaan siihen saakka kun lapsi täyttää 1,5 vuotta.
    4. Opintotuki sidotaan indeksiin ja opintorahan tasoa nostetaan.
    5. Opiskelevan vanhemman opintorahaan liitetään huoltajakorotus.
       
11. Toisen asteen opiskelijoiden terveydenhuolto kuntoon
    
12. Oppilaskunnan kuulemisvelvoitetta täsmennettävä
    
13. Kuntavaalien äänioikeusraja laskettava 16 vuoteen
    
14. Korkeakouluhin alakohtainen yhteisvalinta, jossa ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevat omana ryhmänään
    
15. Lukioille luotava monipuolinen laatumittaristo
    
16. Pienten lasten perheiden ennaltaehkäisevä tukeminen
    Parisuhteen hyvinvoinnista on tehtävä sosiaali- ja lapsipoliittinen tavoite. --1: Tätä tavoitetta täytyy konkretisoida --Smxb 28. toukokuuta 2011 kello 14.00 (EEST)
17. Kansanedustajien vastauksia HS vaalikoneessa. Eduskunta ei nostaisi lapsilisän määrää, mutta lapsilisän ei tulisi vaikuttaa toimeentulotukeen.

Taulukointi

Lapset ja nuoret(M€/v)

Obs	Nro	Ehdotus	Hinta
1	1	Aikaa lapsille, vanhempien työajan lyhentäminen	määrittämätön
2	2	Alkoholipolitiikan kiristäminen	-15
3	3	Parisuhde- ja perhetyön lisääminen	-0,5
4	4	Oppilaiden olosuhteiden parantaminen koulussa ja koulujen toiminnan laajentaminen	-10
5	5	Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö	määrittämätön
6	6	Peruspalveluiden parantaminen ja yleistäminen sekä tukitoimien parantaminen	määrittämätön
7	7	Lapsien päätösvallan lisääminen heitä koskevissa asioissa	määrittämätön
8	8	Lapsien syrjinnän vastainen toiminta	määrittämätön
9	9	Oppilaiden terveyden turvaaminen	-28
10	10	Alle 35-vuotiaiden tulojen korottaminen	määrittämätön
11	11	Toisen asteen opiskelijoiden terveydenhuollon parantaminen	määrittämätön
12	12	Oppilaskunnan mielipiteiden vahvistaminen	-0,008
13	13	Kuntavaalien ääni-ikärajan laskeminen	-0,003
14	14	Korkeakouluihin hakemisen muuttaminen	-0,007
15	15	Lukioille luotava monipuolinen laatumittaristo	-0,025
16	16	Lapsiperheiden tukeminen	määrittämätön
17	17	Lapsilisän pitäminen ennallaan	määrittämätön

Perustelut

• Taulukoinnin peurusteet:

1. Menoja vanhempien työskentelyn vähentymisestä, tuloja kasvavasta kulttuurin käytöstä, menoja vapaista, turvista, tuista ja kunnalle suuntautuvista ilmaisena tarjottavista palveluista.

2. Veroprosentin nostaminen markkinatasapainon yläpuolelle vähentää verotuloja. Alkoholin tuonti esim. Virosta lisääntyy.

3. Hinta koostuisi palvelujen määrästä, kuinka monta niitä käyttäisi ja montako työntekijää niihin sijoitettaisiin.

4. Kouluihin tulisi asettaa koulutyöskentelyä, ilmapiiriä ja lasten ystävyyssuhteita valvovia työntekijöitä, jotka esim. keskutelisivat lasten kanssa ja järjestäisivät erinäisiä kyselyitä lapsille. Lapsien hyvinvointia ja ryhmien ilmapiiriä saisi myös parannettua erilaisilla peli-illoilla ja leireillä.

5. Käsite sisältää liikaa muuttujia määriteltäväksi.

6. Peruspalveluiden laajentaminen siten, että ne sisältävät kaikki tarvittavat ammatinalat, Suomen tulisi sijoittaa paljon peruspalveluihin ja niitten sisältämiin työntekijöiden palkkoihin. Lisäksi erinäisten rakennusten rakentaminen ja laitteiden hankkiminen tulee kalliiksi. Itse käsite on hyvin laaja ja sen monien muuttujien takia sitä ei pysty määrittämään.

7. Koulujen yhteiskunnallisen opetuksen voisi säätää alkamaan jo 7.-luokalla, sekä siten vauhdittaa nuorten pääsyä poliittisiin asioihin. Ikärajojen alennus vaaleissa antaa nuorille vastuun tunnetta ja auttaa heitä aikuistumaan ja välttämään pienrikollisuutta. Itse opetuksen laajuus määrittää tämän käsitteen hintaa, joten käsitteen hinta ei ole vielä määriteltävissä.

8. Käsite sisältää uusien ihmisten palkkaamisen kouluihin ja heidän koulutuksensa, kansanedustajien palkan lain käsittelystä, opettajien uusintakoulutuksen oppilaiden kohteluun, henkilökohtaistenavustajien palkan ja heidän koulutuksensa monien muiden asioiden lisäksi.

9. Hinta perustuu lainmuodostamiseen kuluvaan hintaan, kouluterveydenhuollon parantamiseen ja oppilaanohjauksen parantamiseen. Hinta arvioitu käsitteiden mukaan.

10. Käsitteitä tulisi tarkentaa, jotta niile pystyttäisiin määrittämään hinta.

11.Mikäli toisen asteen terveydenhuoltoa parannettaisiin tulisi valtiolle lisää kuluja huomattavasti. Nykyisin toisen asteen opiskelijoita koko maassa on noin 250 700 tilastokeskuksen mukaan

12. Oppilaskunnan ja sen kanssa toimivien henkilöiden tapaamisia tulisi täsmentää. Heidän tulisi pyytää selkeitä mielipiteitä ja rakentavia kommentteja erilaisiin nuorten asioihin liittyen.

13. Äänien määrä kasvaa, joten vaalien järjestämiseen tulee käyttää enemmän tarvikkeita, kuten äänestys lippuja.

14. Hinta koostuu lähinnä erinäisten suunnitelmien rakentamisesta ja työntekijöiden palkasta.

15. Työtekijöiden palkkaus ja tarvittavien materiaalien kustannus.

16. Käsite ei määrittele tarkoitustaan siten, että sille voitaisiin määrittää hintaa.

17. Lapsilisän hinnan normaalina pitäminen ei veisi yhtään enempään rahaa, mutta monen toimeentulotukien nostamien takaisin siihen mitä se normaalisti olisi veisi rahaa.

• Eduskunnan mielipide asiaan Helsingin Sanomien vaalikoneen perusteella:

Kysymys 4: Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?

• 105 vastausta: Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
• 46 vastausta: Säilytetään nykytilanne
• 20 vastausta: Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
• 8 vastausta: Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.

Yhteensä vastauksia 179.

Eduskunta ei tekisi suuria muutoksia lapsilisän määrään, mutta 
lapsilisän ei tuliti vaikuttaa toimeentulotuen määrään.

Kansanedustajien arvot

Data

• Lasten ja Nuorten hallitusohjelman 2011 ovat yhteistyössä tuottaneet seuraavat organisaatiot ja viranomaiset: Lapsiasiavaltuutettu, Kirkkohallitus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Nuori Suomi, Pelastakaa Lapset, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi, Suomen Vanhempainliitto, Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora
• Suomen lukiolaisten liiton tavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta
• Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta. Kirkon hallitusohjelmalista on tässä muodossa ensimmäinen laatuaan ja siis erittäin poikkeuksellinen, etenkin kun kyseessä kansankirkko, johon kuuluu jäseniä kaikista puolueista. Vaatimukset on hyväksytty arkkipiispan johtamassa kirkkohallituksen täysistunnossa ja edustavat siis kirkon virallista kantaa.

Riippuvuudet

• Ei määritelty.

Katso myös

• Suomen hallitusohjelma 2011
• Kansanedustajien arvot

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, Suomen valtion päätöksenteko

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011

Osat: Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys