Lasten ja nuorten voimavarojen vahvistaminen

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi4777
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa

Tämä sivu sisältää pohdintaa, joka on toteutettu 2015 yhteiskehittämällä Opasnetissä, eikä se ole osa THL:n virallista työtä tai valmistelua.

Hyvinvointi kestävän kasvun perustana on sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima ministeriöiden ja THL:n yhteistyöhanke, jossa edistetään terveysnäkökulman huomioimista kaikissa politiikoissa ja hyvinvoinnin roolia yhteiskunnan päätöksenteossa. Yksi sen tärkeistä välietapeista oli Siikarannan työpaja III 13.-14.11.2014. Hankkeessa tuotetaan valmistelumateriaalia ministeriöiden ja tulevan hallituksen työskentelyyn.

Kysymys

Minkälaisia toimenpiteitä pitäisi Suomessa tehdä lähivuosina valitulla osa-alueella Lasten ja nuorten voimavarojen vahvistaminen kehittamistarpeisiin liittyen?

Aiemmassa työskentelyssä on tunnistettu seuraavat kehittämistarpeet. Sulkeissa oleva kirjain ja numero viittavat osa-alueeseen ja työryhmään, johon kehittämistarve liittyy ja joka työskenteli Siikarannan työpajassa.

• Kehittämistarve 1 (A1-A5, D2): Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämien sekä eriarvoisuuden vähentäminen, lisätietoja antavat Marjo Lavikainen, STM, ja Marjaana Pelkonen, STM

Vastaus

Lasten, nuorten ja vanhempien huoliin ja ongelmiin tartutaan nykyisin liian myöhään. Tällöin ongelmat vaikeutuvat, korjaavien palvelujen tarve ja niistä aiheutuvat kustannukset kasvavat.

Hyvän kasvun tukeminen ja ongelmien ehkäisy edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä hyvinvointia suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi ja riskitekijöiden vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Palvelut on suunniteltava siten, että ongelmien varhainen tunnistaminen ja riittävän vaikuttavaksi todetun tuen järjestäminen sekä sukupolvisten ongelmien katkaiseminen ovat käytännössä mahdollisia. Palvelujen tärkeä tehtävä on tukea hyvinvointia tukevien kehitysympäristöjen vahvistumista.

Lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan tulee perustua tutkittuun tietoon. Toisaalta tietoa lapsista, nuorista ja perheistä on paljon, mutta se on hajanaista ja myös puutteellista.

Terveellinen ja turvallinen kasvuympäristö keskeiseksi tavoitteeksi

Lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikalla tulisi luoda edellytykset lasten ja nuorten terveelliselle ja turvalliselle kasvuympäristölle sekä palvelujen painopisteen muutokselle korjaavista toiminnoista varhaiseen tukeen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien omaan ympäristönsä ja saamiinsa palveluihin tulisi olla arkipäiväistä. Laajaan yhteiskunnalliseen haasteeseen: työurien pidentämiseen luodaan pohja lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnilla. Taloudellisesti tiukkoina aikoina on erityisen tärkeää kiinnittää huomio niihin, jotka tulevaisuuden tekevät.

Terveellinen ja turvallinen kasvuympäristö on hyvinvoivalle lapselle ja nuorelle avainasia. Muun muassa se, kuinka sähköisessä mediassa toimitaan turvallisesti ja yksityisyyden suojaa kunnioittaen on yksi keskeinen nykypäivän haaste. Tietoisuuden levittäminen lapsen oikeuksien oikeussuojakeinoista edistäisi turvallisuutta. Lasten, nuorten ja perheiden kansalaistoimintaa tukemalla ja perustaitoja vahvistamalla voidaan vaikuttaa ennalta ehkäisevien toimien onnistumiseen. Asumisolojen kehittämisessä erityistä huomiota tulisi kiinnittää vuokra-asunto-olojen kehittäminen ja liikenteessä laajasti sen turvallisuuteen.

Lapsille, nuorille ja perheille tarjottavan tuen tulisi olla niiden käyttäjien tarpeiden mukaisia ja eheitä kokonaisuuksia. Palvelujen tulee voida vastata myös erityisryhmien, kuten maahanmuuttajien ja vammaisten lasten ja nuorten tarpeisiin. Muun muassa nuorisotakuun luominen, etsivä nuorisotyö ja Aikalisä-toimintamalli sekä sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain uudistukset ovat jo tehtyjä merkittäviä uudistuksia, mutta jotka edelleen tarvitsevat toteuttamisen tukea ja seurantaa hallinnonalojen yhteistyönä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamisvastuiden tulevat muutokset vaikuttavat valmisteltavaan lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuteen. Asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi on tärkeää, että palveluissa integraatiota vahvistetaan SOTE -uudistuksessa moneen suuntaan: sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällä, kaikkien lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen palvelujen sisällä sekä edellisten välillä. Esimerkiksi nuorten terveyden edistäminen sekä fyysisesti että henkisesti edellyttää useiden hallinnonalojen samansuuntaista toimintaa. Luomalla strategia hyvinvoinnin edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi linjattaisiin hallinnonalojen yhteistä työtä niihin tehtäviin, jotka lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan osalta ovat tässä ajassa keskeisimpiä.

Tulevalla kaudella lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi olisi ministeriöiden arvioiden mukaan tarpeellista tehdä seuraavat lakien uudistamistyöt: nuorisolain uudistaminen (jo käynnistynyt), lapsenhuoltolain uudistus selkeyttämään lasten huoltoon ja eroperheiden varhaiseen tukeen liittyviä palveluja (kytkös myös sosiaalihuoltolain uudistukseen) sekä lain nuorista työntekijöistä uudistaminen (puuttuu perustelua). Myös lasten asemaa rikosprosessissa on tarve parantaa (puuttuu perustelua). Istanbulin sopimuksen ratifioinnilla vaikutetaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa ehkäisten ja torjuen.

Vaikutusten seuranta

Vahvistamalla tietopohjaa tuetaan hyvää politiikan tekoa. Huomioitavaa on julkisen talouden ohjauksen tehostaminen. Lapsivaikutusten arviointi myös talouden näkökulmasta tulee toteutua.

Vaikutusten seurannassa esitetään käytettäväksi SOTKAnettissä julkaistavia lasten hyvinvoinnin kansallisia indikaattoreita, jotka on koottu useiden eri tiedontoimittajien tietolähteistä (mm. THL:n tilasto- ja rekisteriaineisto, Kouluterveyskysely).

Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aloittanut laaja-alaisen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiaineiston (Lapsisto) suunnittelun. Aineisto koostuisi jo nyt valtakunnallisiin rekistereihin kerätystä tiedosta, mutta eri rekisterien tietoja yhdistettäisiin ja käsiteltäisiin indikaattoreiksi. Lapsisto-tilasto mahdollistaisi hyvinvoinnin ja palveluiden käytön seurannan laaja-alaisemmin kuin nykyiset tilastot, jotka raportoivat kehitystä yksittäisissä rekistereissä. Lisäksi aineistossa tehdyt muuttujamäärittelyt olisivat tutkijoiden hyödynnettävissä ja siten edistäisivät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tutkimusta. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiaineistoa pilotoidaan 2015 aikana. Pilotin kokemusten pohjalta tehdään ehdotukset Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitilaston varsinaisesta sisällöstä, kokoamisesta ja hyödyntämisestä jatkossa.

Tähän kohtaan laitetaan toimenpidesuunnitelmat ja niiden vaikuttatuutta mittaavat toimet.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämien sekä eriarvoisuuden vähentäminen (KT1)

Mitä tulisi tehdä?

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.

Tavoite	Toimenpiteet	Toimijat	Aikataulu
Tavoite 1	Toimenpide 1	Toimija 1	Aika 1
	Toimenpide 2	Toimija 2	Aika 2
Tavoite 2	Toimenpide 3	Toimija 3	Aika 3
	Toimenpide 4	Toimija 4	Aika 4

Vaikuttavuusarviointi

Miten vaikuttavuutta mitataan jälkeenpäin.

Mittarit	Toimenpiteet asian mittaamiseksi	Toimijat	Aikataulu
Mittari 1	Mittaustoimenpide 1	Mittaaja 1	Aika 1
Mittari 2	Mittaustoimenpide 2	Mittaaja 2	Aika 2

Perustelut

Tähän laitetaan perusteluja sille, miksi juuri nämä toimepiteet on valittu.

Katso myös

Hyvinvointi kestävän kasvun perustana

Hankkeen sivut	Katso myös
Lasten ja nuorten voimavarojen vahvistaminen Työikäisen väestön voimavarojen vahvistaminen Hyvinvointia tukeva ympäristö Kansanterveyden turvaaminen	Terveys kaikissa politiikoissa Avoin päätöksentekokäytäntö Tekaisu-hanke Temara-hanke Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014