Maatalous SHO 2011

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Rajaus

Millaista maatalouspolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

  1. Hallitus tukee kestävän maatalouden edistämistyötä [1]
    Hallitus antaa tukensa kestävän maatalouden edistämistyöhön ja Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Ravinteiden kierrätys, luomutuotanto, luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen huomioiminen sekä ympäristötoimenpiteillä saavutettavat ekosysteemipalvelut ovat hallituskaudella tehtävän maatalouspolitiikan tärkeitä teemoja ruuantuotannon säilyttämisen ohella. Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2014. Jatkossa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulisi mahdollistaa alueellisten erityistarpeiden huomioiminen, muun muassa Itämeren suojelun edistämiseksi Itämeren rantavaltioissa.
  2. Maataloussektorille on saatava aikaan joustava, kannustava ja byrokratiavapaa ympäristöohjelma seuraavalle maaseudun kehittämisohjelmakaudelle 2014-2020 [1]
    Maaseudun kehittämiseen suunnatut tuet suunnitellaan siten, että toimenpiteet voidaan kohdentaa ympäristönsuojelun kannalta nykyistä tehokkaammin. Tukien tulisi myös kannustaa viljelijöitä etsimään yhdessä parhaimpia ratkaisuja koko Itämeren valuma-alueelle. Viljelijöiden tilakohtaista ympäristöneuvontaa lisätään tehokkaimpien toimenpiteiden löytämiseksi.
  3. Metsä- ja peltomaan verotus Verotus tuottaisi lisätuloja valtiolle, mutta ei kannustaisi esim. maanviljelyyn pääelinkeinona, mikä ei tue maatalouden edistämistyötä.


Maatalous SHO 2011(M€/v)
ObsNro EhdotusHinta
11Hallitus tukee kestävän maatalouden edistämistyötä.-30
22Maataloussektorille aikaan uusi ympäristöohjelma vuosille 2014-2020-24
33Metsä- ja peltomaan verotus+0


Perustelut

  1. Tuetaan ja kannustetaan maatalouden harjoittajia Tavoitteen 1 saavuttamiseksi. Investoinnit rehevöitymisen estämiseksi juuri päättyneessä Itämeri-ohjelmassa olivat suuruusluokkaa 300 M€ kymmenelle vuodelle jakaantuneena [2]. Olettaen samansuuruinen panos tekee 30 M€/v.
  2. Ympäristötuen erityistukien määrä esim. v. 2002 oli suuruusluokkaa 24 M€/v [2]. Oletetaan samansuuruinen lisäpanos 2011 budjetissa.
  3. Metsä- ja peltomaan kiinteistöverotuksen asettaminen ei kannustaisi maatalouteen.
  • Helsingin Sanomien vaalikoneeseen vastanneet kansanedustajat sanovat seuraavaa:

Kysymys 15: Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?

  • 138 vastausta: Ei.
  • 41 vastausta: Kyllä.

Yhteensä vastauksia 179.

Metsä- ja peltomaalle asetettavan kiinteistöveron kannattajia on eduskunnassa vähemmistö.

Kansanedustajien arvot

Data

  • Virtuaalinen Itämeripuolue [1] on Baltic Sea Action Group:n aloitteesta perustettu 32 kansanedustajan virtuaalinen yhteenliittymä, jonka keskustelujen perusteelta on muodostettua lista hallitusohjelmavaateita. Sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja ovat olleet moderoimassa mm. SYKE:n asiantuntijat.

Riippuvuudet

Katso myös

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys