Opasnetin kehitystarpeita

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun



Rajaus

Kysymys

Miten Opasnettiä tulisi kehittää, jotta se paremmin jäsentäisi ja jakaisi tieteellistä tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon hyväksi? Erityisesti:

  • Miten varmistetaan Opasnetin ylläpito ja jatkuva kehittäminen?
  • Miten saadaan aikaan synergiaa muiden läheisten tietojärjestelmien tai käytäntöjen kanssa?

Rajat, osallistujat ja aikataulu

  • Kyseessä on avoin arviointi, johon kaikki saavat osallistua.
  • Kysymykset ovat muuttuneet vähitellen entistä ajankohtaisemmiksi, ja päätöksiä asiasta pitäisi tehdä ennen vuoden 2016 aikana, jotta Opasnetin toiminnallisuudet saadaan varmistettua.

Vastaus

Ehdotus Opasnetin päivittämisestä ja ylläpidosta:

Opasnet päivitetään kokonaisuudessaan talven ja kevään 2017 aikana. Tämä sisältää MediaWikin, R-ohjelman, MongoDB:n ja SVN:n sekä näiden eri paketit ja rajapinnat. Lisäksi järjestelmään asennetaan uusina osioina RDF-tietokanta ja jokin helppo keskustelu- ja osallistumisympäristö. Samalla koko järjestelmä siirretään CSC:n palvelimille ja teknisen ylläpidon alaisuuteen. Rakennetaan myös yhteydet CSC:n muihin palveluihin: pysyvät varmuuskopiot IDAan, metatiedot tietokiteistä näkymään Etsimeen ja rajapintoja Avaa-palveluun. Tietoturvan parantamiseksi yhteysprotokolla vaihdetaan http:stä turvallisempaan https:ään.

Rahoitus tulee THL/vaikutusarviointiyksikön budjetista, mutta se tukee erityisesti Goherr-hanketta. Rahoitusta haetaan myös muualta, ja neuvotteluja käydään järjestelmän strategisesta arvosta (ja siten rahoitusmahdollisuuksista) CSC:n kanssa.

Perustelut

Toiminnallisia kehitystarpeita

Opasnetin keskeiset toiminnallisuudet nykyään:

  • Opasnet-wiki: käyttäjärajapinta
    • Sisältää useita paketteja, joilla on lisätty toiminnallisuuksia perus-MediaWikin päälle. Näiden päivittäminen vaatinee paljon työtä, koska osa paketeista lienee vanhentunut, ja rajapintoja on koodattava uusiksi.
      • Esimerkiksi käytössä on sivujen arviointityökalu, joka on sivutyypin infolaatikossa ja jolla arvioidaan sivun tieteellistä laatua ja hyödyllisyyttä. Tämän työkalun käyttö ei ole koskaan lisääntynyt ilmeisen arvioinnin vaikeuden takia. Siksi siitä voidaan päivityksen yhteydessä luopua.
  • R-laskentaohjelma: avoin mallitusympäristö erityisesti vaikutusarviointien tekemiseen
    • Sisältää myös useita paketteja, mutta niiden päivittäminen on huomattavasti helpompaa, koska niistä ei ole rakennettu räätälöityjä rajapintoja vaan ne toimivat pääasiassa sellaisinaan.
  • MongoDB: no-sql-tietokanta monimuotoisen avoimen datan tallentamiseen.
    • MongoDB-tietokannan metadata on MySQL-tietokannassa, joka on myös päivitettävä. Isoja yhteensopivuusongelmia päivityksen yhteydessä ei liene odotettavissa.
  • Koodinkehitysympäristönä on tällä hetkellä SVN. Lienee syytä harkita Githubiin siirtymistä, mutta eri ratkaisujen perustelut eivät ole vielä riittävästi tiedossa.

Kaiken kaikkiaan olemassaolevien järjestelmien päivittäminen lienee muutaman henkilökuukauden työ ihmiselle, joka tuntee ohjelmistot entuudestaan. Työ on helposti delegoitavissa useammalle ihmiselle siten, että kullakin on omat ohjelmat päivitettävänä. Wikiosaaja on avainasemassa ja luultavasti eniten työllistetty.

Uusia tarvittavia toiminnallisuuksia:

  • Resource description framework (RDF) -tietokanta (eli samanlainen tietokanta kuin Wikidata) semanttisten ja kausaalisten yhteyksien kuvaamiseen avoimena datana. Teknisenä ratkaisuna lienee Wikidatan käyttämä ohjelmisto, jossa on valmiina toiminnallisuudet wiki-yhteensopivuudesta.
  • Helppo keskustelu- ja osallistumisympäristö, jossa kaikki keskustelu linkkautuu johonkin tietokiteeseen eli wikisivuun. Tällaisia avoimen koodin ohjelmia on luultavasti useita, mutta näistä ei ole tarkkaa tietoa, ja asia vaatii perehtymistä ja vertailua.

Mahdollisia ylläpitoratkaisuja

Nykytila

Tällä hetkellä Opasnetin ylläpitoon on THL:n terveydensuojelun osastolla niukka määräraha, joka riittää järjestelmän ylläpitoon mutta ei sen merkittävään jatkokehittämiseen. Sisältöä toki tuotetaan jatkuvasti erilaisissa projekteissa. Kuitenkin tämän tilanteen jatkaminen johtaa vähitellen siihen, että vastaavia toimintakokonaisuuksia syntyy muille, esimerkiksi kaupallisille alustoille, jolloin käyttö alkaa kuihtua.

Opasnet siirtyy CSC:lle

# Tämä ratkaisu on tämänhetkisten suunnitelmien pohjana. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 09.48 (UTC)

Opetus- ja kulttuuriministeriön laskentayhtiö CSC olisi hyvä kotipesä Opasnetille, koska siellä on ymmärrystä tieteellisestä laskemisesta, vakiintunut toiminta, ja koko suomalainen tiedeyhteisö asiakaskuntana. Tämä mahdollistaisi myös erilaisten nykyään pirstoutuneiden yhteiskuntapalvelujen kokoamisen vähitellen yhteen, jolloin saavutettaisiin selvää synergiaa.

Olisi tärkeää kiireellisesti selvittää, millaisia synergiamahdollisuuksia todella olisi olemassa. Yksi mahdollisuus olisi esimerkiksi, että Opasnet ja Innokylä yhdistetään (ks. alla) ja uusi palvelu siirrettäisiin CSC:hen ja jatkettaisiin erilaisten palvelujen yhdistämistä. Tietenkin myös virtuaalinen yhdistäminen on mahdollista, jolloin järjestelmät todellisuudessa pysyvät erillisinä, mutta käyttäjän näkökulmasta palvelut näyttävät yhdeltä johdonmukaiselta järjestelmältä. Auttaisiko palveluväylä tässä?

Opasnet yhdistetään Innokylään

Opasnet ja Innokylä ovat kuin sisarukset, jotka ovat molemmat syntyneet THL:ssä ja joilla molemmilla on tarkoituksena kansanterveyden parantaminen. On kuitenkin joitakin yhtäläisyyksiä ja eroja, joita on syytä punnita ennen päätöstä yhdistämisestä. Niitä on taulukoitu alla.

Opasnetin ja Innokylän yhtäläisyyksiä ja eroja
Ominaisuus Opasnet Innokylä Tukeeko yhdistämistä?
Tavaramarkki THL omistaa THL omistaa Ei aseta esteitä
Brändi Ympäristö- ja ympäristöterveysalalla alkaa olla kohtalainen maine Sosiaali- ja terveysalalla hyvä maine Yhdistäessä jommankumman brändi heikkenisi. Mikä tulisi nimeksi?
Omistajuus ja päätösvalta THL ei omista Opasnettiä eikä sen sisältöä, vaan ne on julkaistu avoimella lisenssillä avoimeen käyttöön. THL omistaa Innokylän, mutta sisällön omistavat kirjoittajat itse. Tästä tulee ongelma vain, jos THL haluaisi rajoittaa Opasnetin käyttöä, aiheita tai toimintaperiaatteita.
Ylläpito Ylläpitoon niukat resurssit Ylläpitoon hyvät resurssit Varmistaisi Opasnetin ylläpidon, wikien yhdistäminen voisi olla melko helppoa ja toisi pitkäaikaisen säästön. Edellyttää kuitenkin Innokylän laajentamista myös laskennalliseen suuntaan.
Aihepiiri Kaikki yhteiskunnalliseen päätöksentekoon liittyvät aiheet. Sosiaali- ja terveysalan käytäntöihin liittyvät aiheet. Yhdistäminen onnistuu vain, jos Innokylän aihepiiriä laajennetaan selvästi.
Avoin päätöksentekokäytäntö Opasnet on suunniteltu ja rakennettu tukemaan sitä. Innokylän REA-menetelmä tukee tätä myös Opasnet ja Innokylä yhdessä edistäisivät avoimen päätöksentekokäytännön leviämistä suomalaiseen yhteiskuntaan.


Opasnet siirtyy Valtoriin

Valtion toimialariippumattomat tietotekniikkapalvelut (Valtori) olisi luonteva kotipesä Opasnetille, koska Opasnet on lähtökohtaisesti toimialariippumatonta toimintaa, ja tietotekniset ratkaisut ovat sen toiminnassa keskeisiä. Ongelmana on kuitenkin se, että Valtorissa ei ole mitään erityistä ymmärrystä itse Opasnetin substanssista eli tieteellisen tiedon jäsentämisestä sen enempää kuin näyttöön perustuvan päätöksenteon tukemisesta. Sen takia tämä vaihtoehto on vasta kolmannella sijalla.

Muita järjestelmiä ja tahoja, joissa yhtäläisyyksiä

Yhteistyömahdollisuuksia muihin laitoksiin ja organisaatioihin

  • Kunnanjohtajat ry: ota yhteyttä, jos haluat vaikuttaa kuntien päätöksentekoon.
  • Open linked data: The project will offer open linked data as soon as it is produced in the project. The data will be categorised according to the FinONTO semantics and joined up to the wide network of linked data in Finland (Antti Pesola, Kari Hintikka, 2010: Julkinen data). This offers wider usability of the research results, as they join up to the wider data source.
  • THL-lomakkeet wikiin siten, että niitä voi myös editoida paremmiksi, sisältö suoraan Opasnet-kantaan (tai vastaavanlaiseen suljettuun kantaan THL:n sisällä). Tähän ei Google form tai Polldaddy käy, koska näiden moottorit ovat internetissä. Tarvitaan talon sisäinen moottori lomakegeneraattoriksi. Tämä auttaisi myös lomakkeiden muuntamisessa: vaikka tietorakenne muuttuisi, uuteen systeemiin olisi helppo päivittää vanha tieto, koska se olisi joka tapauksessa järkevässä tietokantamuodossa.

kontakteja vuodelta 2008

  • Hirvilammi Tuuli 25.6.2008 Teemu Mäki 2.7. Riikka Niskakari 28.6.
  • Annukka Berg, ympäristöpolitiikan jatko-opiskelija: mainosta heandea
  • Ville Seuri 5.7.: asukasautopaikan hinta: kunnossapito >120 e/a, rakentaminen 1000 e, maan hinta katualueella 300-2000 e Viite: kiinteistövirasto
  • Anni Huhtala MTT 29.6. "tutkimuksen tuettava poliittista päätöksentekoa". On ollut tekemässä Itämeren suojeluskenaarioiden esiselvitystä. mainosta opasnetiä.
  • Liisa Välikangas HKKK 12.1.2008 ideointi on jakamista
  • Matthew Lockwood (UK) SS.12.10.2007: kuluttajille henkilökohtaiset hiilirajat (töissä Institute for Public Policy Research)
  • http://www.uku.fi/tutkimus/arviointi/Research%20evaluation%20final%20report.pdf

Katso myös

  • (possibilities for collaboration in English)
  • (alustavia keskusteluja Heandessa)

Viitteet


Kommentoi sisältöä

Voit kommentoida sisältöä myös kirjautumatta Opasnettiin yksinkertaisesti kirjoittamalla kommenttisi alla olevaan kenttään. Sivun moderaattori siirtää kommenttisi asiasisällön osaksi sivun tekstiä ja siirtää kommentin sitten arkistoon: Näytä tulokset . Etsi lisätietoja tehdyistä muutoksista keskustelusivulta.

Kommenttisi tämän sivun sisältöön tai keskusteluun:

Mihin sivun kohtaan kommenttisi liittyy?:


Tämänhetkiset kommentit, joita ei ole vielä sisällytetty sivulle tai keskustelusivulle.




Aikaisempi kehitystarvepohdinta on vuodelta 2010. [1]


Jouni T. Tuomisto: Opasnetin kehitystarpeita. Yhteistyömahdollisuuksien kartoitus. Opasnet 2010. Viitattu 19.10.2017.