Pohjavesiin liittyvä terveysriskinarvio
| Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli.
Sivutunniste: Op_fi5794 |
|---|
| Moderaattori:Marjo (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Sisällysluettelo
Pohjaveden käyttö kaivosympäristössä
Kaivosympäristössä pohjavettä voidaan käyttää
- kaivosalueella kaivoksen omana talousvetenä
- kaivosalueen ulkopuolella olevista kaivoista väestön talousvetenä (yksityiskaivot)
Jos vesilaitos käyttää veden tuottamiseen pohjavettä, jonka laatuun kaivostoiminta vaikuttaa, myös tämä asia on huomioitava pohjavettä koskevassa riskinarviossa. Kaivokselta tuleva pohjavesi voi purkautua pintavedeksi lähiympäristön vesistöön. Asia on mukana pintavettä koskevassa riskinarviossa, eikä sitä käsitellä tässä pohjavettä koskevassa riskinarviossa.
Pohjaveden laatuun liittyvät potentiaaliset terveysriskit
Potentiaalisin terveyshaitta liittyy juomavetenä käytetyn pohjaveden kemialliseen laatuun, vedessä epänormaalin suurina pitoisuuksina oleviin epäorgaanisiin aineisiin (esimerkiksi mangaani, rauta, nikkeli, arseeni, kromi, uraani). Käytännössä kysymykseen tulevat kaivosalueella ja sen välittämässä lähiympäristössä olevat kaivot ja niiden veden laatu/vesien sisältämät alkuaineet (Komulainen ym. 2014).[1] Pohjavesi saattaa luonnostaan ilman kaivostoimintaakin sisältää poikkeuksellisen suuria määriä maa- tai kallioperästä tulevia aineita, tuotantometalleja tai muita metalleja.
Orgaaniset kemialliset aineet päästöinä kaivostoiminnasta eivät ole pohjaveden laadun ongelma. Orgaanisten aineiden päästöjä ympäristöön on vähän eivätkä ne helposti kulkeudu maaperän läpi pohjaveteen. Varsinaisella kaivosalueella pohjaveden kontaminoituminen pintavedestä orgaanisilla aineilla on mahdollista (esimerkiksi koneiden polttoainepäästöt, öljy, dieselöljy, bensiini), jos kaivoon pääsee suoraan pintavettä tai maaperä pilaantuu merkittävästi kyseisillä aineilla. Kaivosalueen ulkopuolella pintavedestä aiheutuva merkittävä pohjaveden pilaantuminen on epätodennäköistä.
Jos pintavettä päätyy suoraan kaivoveteen, veden laadun mikrobiologiset muutokset ovat mahdollisia, eli kaivovesi voi pilaantua.
Pohjaveden laatua ei ole tarpeen arvioida ekotoksikologisten vaikutusten osalta, koska pohjavedessä olevat epäpuhtaudet eivät yksin ja sellaisenaan aiheuta ekotoksikologisia vaikutuksia. Pintavesiin purkautuvan pohjaveden epäpuhtaudet tulevat arvioiduksi pintavettä koskevassa ekologisessa/ekotoksikologisessa riskinarviossa.
Pohjavesien terveysriskinarvio
Pohjaveden osalta arvioidaan seuraaviin vedenkäyttömuotoihin liittyvät terveysriskit. Käytännössä arvioidaan kaivovesiin liittyvää mahdollista terveysriskiä.
Veden käyttö:
- juomavetenä (ja ruoanlaittoon)
- peseytymisvetenä
- löylyvetenä
- kasvimaiden kasteluvetenä
Oleellisin asia terveysriskinarviossa on arvioida veden laatu ja käyttökelpoisuus juomavetenä ja käytettäessä vettä ruoanlaittoon. Niellyssä vedessä epäpuhtaudet päätyvät elimistöön. Tältä osin pohjavettä koskeva riskinarvio poikkeaa merkittävästi pintavettä koskevasta arviosta, jossa veden käyttöä juomavedessä ei epärelevanttina asiana edes suositella arvioitavaksi.
Muut vedenkäyttömuodot arvioidaan samalla tavalla kuin pintavettä koskevassa riskinarviossa, ks. Pintavesiin liittyvä terveysriskinarvio.
Riskinarvion käytännön toteutus
Pohjavesiin liittyvä terveysriskinarvio on suositeltavaa tehdä MINERA-mallin mukaisesti (Komulainen 2013)[2]. Se on myös KAVERI-mallin lähtökohta. MINERA-mallin tekstejä ei toisteta tässä yksityiskohdissaan. Ne ovat edellä mainitussa MINERA-raportissa [2] ja sitä vastaavalla MINERA-mallin sivulla Pohjavesi
MINERA-mallissa on suositukset
- A. Pohjaveteen liittyvä terveysriskinarvio kaivostoiminnan suunnitteluvaiheessa
ja
- B. Pohjaveteen liittyvä terveysriskinarvio toimivan kaivoksen ympäristössä
MINERA-mallin liitteenä on taustatietona riskinarviossa tarvittavia talousveden raja-, ohje- ja viitearvoja riskin kuvaukseen ja lyhyet kuvaukset talousveden laadun perusparametreista ja niiden tyypillisistä arvoista suomalaisissa pohjavesissä, ks. (Komulainen 2013).[2]
KAVERI-malli tarjoaa riskinarviointiin ainekohtaisia terveysriskin laskentamalleja. Ne soveltuvat käytettäväksi siinä vaiheessa, kun altisteen pitoisuus pohjavedessä tiedetään tai se on mallinnettu/arvioitu. Laskentamalleihin löytyy linkit KAVERI-mallin pääsivulta Kaivosvesien riskit (KAVERI-malli) sekä kaikkien KAVERI-mallin sivujen alalaidasta löytyvästä templaatista.
Perustilaselvitys
Oleellista terveysriskinarviossa on pohjavesien/kaivojen laadun nykytilan/perustilan selvitys ennen kaivostoiminnan aloittamista pohjatiedoksi ottamalla pohja/kaivovesistä näytteet ja tekemällä vesistä perusteellinen kemiallisen ja mahdollisesti myös mikrobiologisen laadun analyysi. Kaivoksen toiminnan aikana ja sen jälkeen otettavilla uusintanäytteillä voidaan todeta mahdolliset muutokset vedenlaadussa ja arvioida veden laatuun liittyvä mahdollinen terveysriski.
Suosituksia pohjavesien nykytilan selvityksestä on GTK:n tutkimusraportin 222 luvussa 7.3 (Kauppila 2015). [3]
Veden ja aineiden kulkeutuminen pohjavedessä
Jos on tarvetta käsitellä tarkemmin pohjaveden muodostusta ja veden ja aineiden kulkeutumista pohjavedessä ja niiden mallintamista, näitä asioita on käsitelty esimerkiksi MINERA-raportin luvussa 19 (Backnäs ja Pasanen 2013). [4].
Pohjavesiin liittyvän YVA-arvion tekoa varten pohjaveden laatuun vaikuttavia seikkoja sekä vaikutuksia pohjaveden määriin ja virtaussuuntiin on käsitelty GTK:n tutkimusraportin 222 luvussa 7.3 (Kauppila 2015a)[3], johon on hyvä tutustua tarpeen mukaan, jos kaivosalueen ja sen pohjaveden/kaivovesien laatu poikkeaa tavanomaisesta kaivovesien laadusta ja syitä vedenlaadulle ja sen muutoksille on tarvetta selvittää.
Viitteet
- ↑ Komulainen H, Kallio A, Tuomisto J. 2014. Kaivostoiminnan ympäristöterveysriskit. Ympäristö ja Terveys-lehti 8/2014: 56-65. Kaivostoiminnan ympäristöterveysriskit
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Komulainen H. 2013. Pohjaveden epäpuhtauksien terveysriskinarvio. Kauppila T, Komulainen H, Makkonen S, Tuomisto J. (toim.) Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 104-111.
- ↑ 3,0 3,1 Kauppila P 2015. Vaikutukset pohjaveteen. Kauppila T. (toim.) Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 222, 69-71.
- ↑ Backnäs S, Pasanen A. 2013. Veden ja aineiden kulkeutuminen. Kauppila T, Komulainen H, Makkonen S, Tuomisto J. (toim.) Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 76-82.
Katso myös: KAVERI-mallin kaikki sivut
| Edistymisluokitus |
|---|
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
|
