SETURI/TEKAISU: Ulkoilman otsonin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pääviesti
Kysymys:

Mitkä ovat olennaiset tautitaakkaa aiheuttavat tekijät Suomessa?

Vastaus:

Arvio on tehty vuonna 2013. (Asikainen ym. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys 5/2013)


Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on tarkistettu
Sisältö on tarkistettu ja viitteet ovat kunnossa. Vertautuu käsikirjoitukseen, joka on lähetettävissä lehteen.




Tarkasteltavat terveysvaikutukset

Otsoni on ulkoilmassa esiintyvä ilmansaaste, joka syntyy valokemiallisissa reaktioissa, joihin auringon lisäksi vaikuttavat merkittävästi ihmisen typenoksidi- ja hiilivetypäästöt. Otsonin synty tapahtuu viiveellä ja siten päästöjen ja altistusten maantieteellinen suhde on epämääräisempi kuin monilla muilla saasteilla. Valokemiasta ja prekursoreiden matalammista päästöistä johtuen pitoisuudet ovat Suomessa yleisesti ottaen alhaisempia kuin Keski- ja Etelä- Euroopassa. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu ja vaikuttaa muiden yhdisteiden kemialliseen muuntumiseen ja mm. pienhiukkasten syntyyn hiilivedyistä. Lyhytaikainen altistus otsonille vaikuttaa selkeästi sekä päivittäiseen kuolleisuuteen että keuhkojen toimintaan, sekä lääkityksen ja sairaalahoidon tarpeeseen.

Aikasarjaepidemiologia on osoittanut selvän yhteyden otsonialtistusten ja päivittäisten kuolemantapausten määrän välillä. Pitkäaikasaltistuksiin perustuvissa kohorttitutkimuksissa vastaavaa selkeää yhteyttä ei ole havaittu (WHO, 2008). Tulos on tulkittu siten, että kuolleisuuden kasvu liittyy suhteelliseen pieneen eliniän odotteen lyhenemiseen eli kyse on ns. sadonkorjuu-ilmiöstä (engl. harvesting). Clean Air for Europe -hankkeessa tehdyssä kattavassa kansainvälisessä kirjallisuuskatsauksessa ja meta-analyysissä päädyttiin olettamaan että otsonin aiheuttamaan kuolemantapaukseen liittyi keskimäärin yhden elinvuoden menetys [1]), jota käytettiin myös tässä kuolleisuustulosten vertaamiseksi niihin altisteisiin, joissa kuolemantapauksiin liittyy huomattavasti suurempi, jopa kymmenkertainen, eliniän menetys.

Otsonin lievempien terveysvaikutusten arvioinnissa on käytetty kahta lähestymistapaa. Tiukan kriittinen arvio, jossa vain ne terveysvaikutukset, joiden kytkennästä altistukseen on erittäin vahva näyttö, huomioitiin esim. COMEAP (1998) ja APHEIS (2004) arvioissa. Kriittinen lähestymistapa johtaa vaikutusten aliarvioon, koska epävarmuus vaikutuksissa johtaa niiden huomiotta jättämiseen. Realistisempaan kokonaiskuvaan päästään lähestymistavalla, joka valittiin mm. CAFE-arviossa (Hurley ym. 2005), jossa tietyissä rajoissa myös epävarmat vaikutukset huomioidaan. CAFE-kirjallisuuskatsaukseen pohjautuvassa meta-analyysissä annosvastefunktiot määritettiin väestön oirepäiville (minor restricted activity days, cough days, lower respiratory symptom days).

SETURIn Y&T lehdessä julkaistuun tapaumäärälaskelmaan [2] valittiin arvioitaviksi terveysvaikutuksiksi

  • Kuolleisuus
  • Oirepäivä (18-64 v)
  • Yskäpäivä (5-14 v)
  • Alahengitystie oirepäivä (5-14 v)

Annos-vaste funktiot

Risk ratio (RR)

Kuolleisuus (per 1 ug/m3)

  • 1.0003 (1.0001 - 1.0004)

Yksikköriski (UR)

  • Oirepäivä (18-64 v) = 0.0115 (0.0044 - 0.0186)
  • Yskäpäivä (5-14 v) = 0.093 (0.019 - 0.22)
  • Alahengitystie oirepäivä (5-14 v) = 0.016 (-0.043 - 0.08) (negatiivinen estimaatti kuvastaa syy-yhteyden epävarmuutta)

Terveysvaikutusten taustatautikuorma

Tapausmäärät

  • Kokonaiskuolleisuus vuonna 2006 = 48 106 tapausta [3] (SETURI Y&T lehdessä julkaistussa [2] tapausmäärälaskennessa käytetty)

Terveysvaikutusten haitta ja kesto

Haittapainokerroin

  • Kuolleisuus = 1
  • Oirepäivä (18-64 v) = 0.07
  • Yskäpäivä (5-14 v) = 0.07
  • Alahengitystie oirepäivä (5-14 v) = 0.099

Sairauden kesto

  • Kuolleisuus = 1 vuosi
  • Oirepäivä (18-64 v) = 0.003 vuotta (eli 1 päivä)
  • Yskäpäivä (5-14 v) = 0.003 vuotta (eli 1 päivä)
  • Alahengitystie oirepäivä (5-14 v) = 0.003 vuotta (eli 1 päivä)

Altistuminen Suomessa

Altistustasot

Altistuksen kuvaamiseen käytettiin kynnysarvon 35 ppm (70 μg m-3) ylittävää summapitoisuutta (SOMO35), jonka avulla laskettiin kynnystason ylittävien pitoisuuksien keskiarvo. Pitoisuudet arvioitiin Euroopan laajuudessa käyttäen AirBase-tietokantaan koottuja mittaustuloksia ja niiden pohjalta EU:n ympäristötoimiston (EEA) kehittämää spatiaalista interpolointimallia [4]

  • Keskimääräinen altistustaso Suomessa = 2580 ug/m3

Tausta- tai kynnysaltistus

  • 70 μg m-3

Altistuva väestö

Periaatteessa kaikki suomalaiset altistuvat pienhiukkasille (prevelenssi 1), mutta terveysvaikutukset näyvät pääasiassa vain aikuisväestössä. Tästä syystä SETURIn tapausmäärälaskenta kohdistettiin

Terveysvaikutusarvion tulokset

Syyosuus lähdeväestössä (PAF)

SETURIn Y&T lehdessä[2] julkaistu arvio:

  • Kuolleisuus = 0.2%

Tapausmäärä

SETURIn Y&T lehdessä[2] julkaistut arviot:

  • Kuolleisuus = 100 tapausta vuodessa
  • Oirepäivä (18-64 v) = 240 000 päivää vuodessa
  • Yskäpäivä (5-14 v) = 400 000 päivää vuodessa
  • Alahengitystie oirepäivä (5-14 v) = 70 000 päivää vuodessa

TEKAISUn terveystaakkalaskelman päivitetty arvio:

  • Kuolleisuus = 108 tapausta/vuosi

Tautitaakka

PAF x BoD

  • Kuoleman aiheuttamat menetetyt elinvuodet 108 DALY/vuosi (Y&T lehden TEKAISU jutussa[5]) raportoitu 90 DALY/vuosi, ero johtuu käytetystä kuolemantapausmäärästä, joka oli 90)

Tapausmäärä x haittapainokerroin x kesto

  • Oirepäivä (18-64 v) = 46 DALY/vuosi
  • Yskäpäivä (5-14 v) = 77 DALY/vuosi
  • Alahengitystie oirepäivä (5-14 v) = 19 DALY/vuosi

Keskeiset epävarmuudet


Viitteet

  1. ↑ Hurley F, Hunt A, Cowie H, Holland M, Miller B, Pye S, Watkiss P, 2005. Methodology Paper (Volume 2) for Service Contract for carrying out cost-benefit analysis of air quality related issues, in particular in the clean air for Europe(CAFE) programme. AEA Technology Environment, 133 pp. http://ec.europa.eu/environment/archives/air/cafe/pdf/cba_methodology_vol2.pdf
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen-Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja terveys 3/2010
  3. ↑ Tilastokeskus; http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/tau.html
  4. ↑ EEA, 2009. Spatial assessment of PM10 and ozone concentrations in Europe (2005). European Environment Agency, EEA Technical report No 1/2009. ISSN 1725 2237. 54 pp. http://www.eea.europa.eu/publications/spatial-assessment-of-pm10-and-ozone-concentrations-in-europe-2005-1/at_download/file
  5. ↑ Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja terveys 5/2013
Noudettu kohteesta http://opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=SETURI/TEKAISU:_Ulkoilman_otsonin_tautitapausmäärä_ja_tautitaakka_arviot&oldid=20016