THL:n strategia

Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) strategia on arviointi, jossa etsitään kymmenen vuoden toiminnallista suuntaa ja painopisteitä THL:lle. Tämä arviointi EI ole osa THL:n strategiatyötä, vaan omaehtoinen avoin arviointi aiheesta kiinnostuneille.

Yleistietoa THL:n strategiasta

Rajaus

Kysymys

Mikä on sellainen THL:n strategia, että

  • se tehokkaasti edistää THL:n keskeisten tavoitteiden saavuttamista,
  • luo edellytyksiä tulevaisuuden työlle tavoitteiden saavuttamiseksi,
  • ohjaa kohti kustannustehokasta toimintaa?

Oletettu käyttö ja käyttäjät

  • THL:n ylin johto, laitoksen strategisia päätöksiä tehdessään.
  • Sosiaali- ja terveysministeriö, neuvotellessaan THL:n tulossopimuksesta ja rahoituksesta.
  • THL:n työntekijät, hahmottaessaan ja suunnatessaan omaa työtään ja toimenkuvaansa.
  • Sidosryhmät, esim. miettiessään THL:n tuottaman tiedon hyödyntämistä tai ryhtymistä THL:n kanssa yhteistyöhön.
  • Muut valtion laitokset ja tutkimuslaitokset, ottaessaan mallia omia strategioitaan varten.

Vastaus

Tämä on pohdintaa tilanteessa, jossa THL:n toimintamenoja uhataan leikata 15 M€ vuodesta 2015 alkaen ja tutkimusmäärärahoja siirtää strategiseen, poliittisesti ohjattuun tutkimukseen epämääräisen suuruinen mutta suuri määrä. Tämä tarkoittaisi jopa 20-30 % leikkausta THL:n valtiolta saamaan budjettiin ja aiheuttaisi nykytoimintojen radikaalin alasajon. Ehdotetut toimet ovat kuitenkin yhteisiä muillekin tutkimuslaitoksille, jotka nyt ovat vastaavanlaisessa tilanteessa. Siksi vastauksessa ei yleensä puhuta nimenomaan THL:stä.
Tästä pitäisi kirjoittaa vieraskynä, jonka pääteema on kohteellisuus, kritisoitavuus ja avoimuus käyttöön suurten ohjelmien (kuten kunta- tai sote-uudistus) valmistelutyössä.
  • Tutkimuslaitoksen pitäisi osoittaa tutkimuksen ja asiantuntemuksen konkreettinen hyöty päätöksenteolle.
  • Tutkimuslaitoksen aineistokartoitus pitäisi tehdä selvästi painokkaammin kuin nyt, kun se on käytännössä vain suositusluontoinen ohje. Aineistot pitäisi nähdä toiminna perustana ja niiden jakaminen muiden käyttöön kunnia-asiana. Lähtökohtana pitäisi olla periaate, että jollei aineiston metadataa ole julkaistu, sitä ei ole olemassa eikä sitä voi käyttää esimerkiksi budjetin perusteluna.
  • Kaikki metadatat pitäisi avata. Tähän liittyen tarvitaan rajapinta, jolla voi kehittää tilastoanalyyseja aineistoihin metadatan ja generoidun harjoitusdatan avulla. Tilastoajojen tulokset avataan vapaaseen käyttöön (6 kk viipeellä, jotta analyysin keksijä ehtii julkaista tuloksen), kunhan ensin on varmistettu, ettei ajo tuota henkilötietosuojaa vahingoittavia tuloksia. Tämä voidaan toteuttaa esim. Opasnetissa.
  • Tutkimuslaitosten pitäisi ruveta jäsentämään keskusteluja, jotka ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja tutkimuslaitoksen toimialalla. Tällöin kerätään kaikki aiheeseen liittyvät näkemykset esittäjästä riippumatta. Työn tavoitteena on erityisesti jäsentää yhteiskunnassa esiintyviä näkemyksiä ja lisäksi kumota väitteitä, jotka ovat selkeästi ristiriidassa havaintojen kanssa. Tavoitteena on tarjota mahdollisuus monimutkaisten asioiden ymmärtämiseen päätöksenteon tueksi.
  • Tiedon tuottamine konkreettisiin päätösongelmiin.
  • Kaikkien näkemysten, niin asiantuntijoiden kuin muidenkin, jäsentäminen yhteiseksi kokonaisuudeksi.
  • Perusteltu kritiikki on huomioitava päätösvalmistelussa.
  • Tutkimuslaitosten pitäisi lähteä mukaan julkisuudessa vellovaan keskusteluun omalla alueellaan riippumatta siitä, ovatko ministerit samaa mieltä asiantuntijoiden kanssa toimenpiteistä. Esimerkkinä tästä on THL:n osallistuminen sote-uudistukseen, joka nykyään on kovin vaisua mutta jossa pitäisi ottaa aktiivinen rooli.

Perustelut

Tämä on aiempi luonnos vastaukseksi.

THL on päätöksentekoa palveleva sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitos, jossa on vahva huippututkimuspanos. Sen pääalueet ovat:

  • Tietopohjan ja tietovarantojen (sekä myös sosiaali- ja terveysalan tietojärjestelmien) pitäminen laadukkaina ja ajan tasalla erityisesti väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilan seuranta ja terveys- ja hyvinvointieroja ja niiden kaventamista koskeva tutkimus.
  • Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustehokas ja näyttöön perustuva toiminta myös hyvien käytäntöjen etsiminen ja levittäminen.
  • Kansantautien syiden tutkiminen ja tautien ehkäisy sekä tartuntatautien hyvä torjuntavalmius perustavoitteena kansantautien aiheuttaman toimintakyvyn vajauksen vähentäminen.
  • Terveyden edistäminen.

Nykystrategia

Nykyinen, helmikuussa 2011 hyväksytty strategia

Aiempi, laitosfuusion aikainen strategia tiivistettynä: THL on päätöksentekoa palveleva sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitos, jossa on vahva huippututkimuspanos.


Laitoksen perustehtävä

  • LAITOKSEN tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen.
  • LAITOS toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla.
  • LAITOS toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.


Laitoksen visio 2015

  • Olemme vaikuttaneet merkittävästi suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden parantumiseen.
  • Olemme vahva vaikuttaja, luotettava asiantuntija ja arvostettu kumppani hyvinvoinnin ja terveyden suojelemisessa ja edistämisessä.
  • Olemme innostava, vastuullinen ja houkutteleva työyhteisö.


Laki THL:stä

Laitoksen tehtävänä on[1]:

  1. tutkia ja seurata väestön hyvinvointia ja terveyttä, niihin vaikuttavia tekijöitä ja niihin liittyviä ongelmia, ongelmien yleisyyttä ja ehkäisymahdollisuuksia, sekä kehittää ja edistää toimenpiteitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ongelmien vähentämiseksi;
  2. tutkia, seurata, arvioida ja kehittää sekä ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja antaa asiantuntijatukea hyvinvointia ja terveyttä edistävien politiikkojen, toimintatapojen ja käytäntöjen toteuttamiseksi;
  3. harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa, edistää innovaatioita sekä tehdä aloitteita ja esityksiä sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen palvelujen kehittämiseksi ja väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi;
  4. toimia tilastolain (280/2004) 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuna tilastoviranomaisena ja ylläpitää alan tiedostoja ja rekistereitä siten kuin niistä erikseen säädetään sekä huolehtia tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä;
    • a) huolehtia oikeuslääketieteeseen ja oikeuspsykiatriaan kuuluvista tehtävistä siten kuin niistä erikseen säädetään; (11.12.2009/1067)
  5. kehittää ja ylläpitää sosiaali- ja terveysalan keskeisiä termejä, määrityksiä ja luokituksia; sekä
  6. osallistua toimialansa kansainväliseen toimintaan.

Laitoksen tulee lisäksi huolehtia niistä tehtävistä, jotka laissa tai sen nojalla säädetään sen tehtäviksi tai jotka sosiaali- ja terveysministeriö sille määrää. Lisäksi laitos voi toimia oikeuslääketieteellisten ja terveydenhuollon palvelujen tuottajana silloin, kun tällainen toiminta liittyy välittömästi sen tutkimus-, asiantuntija- tai kehittämistoimintaan.

THL:n keinot vaikuttaa omaan toimintaansa

THL toimii huomattavassa määrin ulkopuolisen tutkimusrahan varassa. Niinpä se ei voi noin vain päättää tiettyyn alueeseen panostamisesta, koska vain osa resursseista on liikuteltavissa. Merkittävä osa resursseista todellisuudessa tulee kilpailluilta markkinoilta osaavien tutkijoiden ja hyvien tutkimusideoiden avulla. "Iso laiva kääntyy hitaasti, paitsi ylösalaisin," sanoi entinen pääjohtaja Jussi Huttunen. Ainoastaan toimintojen lakkauttamisesta voi päättää strategisilla resurssipäätöksillä; muunlainen strategian toteuttaminen vaatii toki resursseja mutta erityisesti systemaattista ja pitkäaikaista edellytysten luomista haluttujen alueiden kasvun varmistamiseksi.

Ympäristöterveyden erityiskysymyksiä

Eräitä ehdotuksia keskeisiksi muutosilmiöiksi, jotka heijastuvat selkeästi ympäristöterveyteen:

  • ilmastotavoitteista johtuva paine asutusrakenteen tiivistämiseen
  • ympäristön koetun laadun (melu, hajut, ympäristöestetiikka) painoarvon kasvaminen
  • lisääntyvä avoimuus ja kansalaisvaikuttaminen julkisessa päätöksenteossa

Muita (Euroopassa vaikuttavia) muutosilmiöitä: kts. esim. viitteen [2] kpl 2.

Laskenta

+ Näytä koodi

Katso myös

Viitteet

  1. Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 31.10.2008/668
  2. EEA 2009. Ensuring quality of life in Europe's cities and towns.pdf

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>