Tulevaisuuden koulu

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi3092
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Huom! Käytät vanhoja parametreja (todennäköisesti stub). Käytä mieluummin parametria edistyminen = Raakile.

Kysymys

Millainen on tulevaisuuden koulu, jotta se tehokkaasti opettaa lapsille juuri niitä asioita, joita on tulevaisuudessa tärkeää osata?

Vastaus

Oppiaiheita ja painopistevuosia. Useimpien aineiden osalta vuodet tarkoittavat aikaa, jolloin asiaa aktiivisesti opetetaan ja vakiinnutetaan, ja sen jälkeen taito siirtyy omaehtoisen harrastamisen varaan (joskin kannusteisesti):

Oppiaiheita ja painopistevuosia.

Aihe	Ikä
	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12	13	14	15	16	17	18	19
Liikkumisen perustaidot (mm. ukemi, liikunnan ilo): 3-12-vuotiaat
Ryhmäytyminen ja ystävyys: 5-16-vuotiaat
Fonetiikka ja "turistikielet" (esim. 200 sanaa 10 yleisimmästä kielestä): 5-9-vuotiaat
Lukeminen ja hahmottaminen: 6-14-vuotiaat
Suullinen ja kirjallinen ilmaisu, väittely: 6-17-vuotiaat
Englanti: 7-14-vuotiaat
Matematiikka: 7-19-vuotiaat
Toinen vieras kieli: 8-14-vuotiaat
Käden taidot: 8-16-vuotiaat
Maailman kulttuuriperintö: 9-18-vuotiaat
Luonnontiede: 9-18-vuotiaat
Joukkoistaminen ja parviäly: 10-15-vuotiaat
Etiikka, arvot ja yhteisöllisyys: 10-16-vuotiaat
Logiikka: 12-14-vuotiaat
Kaverin auttaminen ja opettaminen: 13-18-vuotiaat
Suvaitsevaisuus ja itsenäisyys: 13-19-vuotiaat
Yhteiskunnallinen osallistuminen: 13-18-vuotiaat
Käyttäytymistieteet (psykologia, taloustiede, arvostusteoria): 14-19-vuotiaat
Ajankäytön hallinta: 14-19-vuotiaat
Tieteen metodi: 15-19-vuotiaat

Perustelut

Koulu, kirkko ja puolue ovat organisoitua tiedon hitautta. Niiden olemukseen kuuluu siirtää seuraaville sukupolville aiempia ajatusmalleja ja käsityksiä. Kulttuuriperinnön kannalta tämä on hienoa, mutta totuuden kannalta ongelmallista. Monissa asioissa kun tieteellinen tietämys on muuttunut aika lailla siitä, kun opettajat, papit ja poliitikot itse oppivat kyseiset asiat. Heillä on siis taipumus välittää vanhentunutta ja testaamatonta tietoa eteenpäin. Tulevaisuuden koulu pyritään rakentamaan siten, että tiedon "juuret" ovat mahdollisimman lyhyet eli oppilaille pyritään siirtämään aina kaikkein tuorein tieto. Keskeinen piirre koulussa siis on se, että rakenteelliset hitaudet pyritään karsimaan.

Tämän onnistuminen vaatii, että ei niinkään määritellä opetussisältöjä vaan erityisesti tavoitetasoja taidoille ja toisaalta aihepiirejä, joista opetellaan sen hetken uusin tieto. Tausta-ajatuksena on, että oppimateriaalit päivittyvät jatkuvasti, ja itse asiassa osa opetusta on materiaalien päivittäminen itse.

Toinen piirre tulevaisuuden koulussa on, että pyritään opettamaan yleiskäyttöisiä tietoja ja taitoja. Esimerkiksi alakoulussa opetetaan mieluummin fonetiikkaa kuin jotain tiettyä kieltä, koska fonetiikan avulla oppilaat oppivat ääntämään ja kuulemaan äänteitä yleensä ja kirjoittamaan ja lukemaan niitä, mistä on apua minkä tahansa kielen opettelussa.

Iso kysymys kuuluu, miten ratkaistaan nykykoulun dilemma: toisaalta vakiintuneet ryhmät, joissa syntyy yhteenkuuluvuuden ja auttamisen henki, toisaalta mahdollisuus edetä omaa tahtiaan ja valita yksilöllisiä painotuksia. Pitäisikö olla varsin paljon asioita, joita tehtäisiin aina omassa ydinryhmässä, ja osa asioista toteutettaisiin niin, että jokainen voi edetä omaa tahtiaan omien kykyjensä mukaisesti?

Tuntijako näyttää sellaiselta, ettei enää opita mitään asioita (milloin Kolumbus eli ja mitä hän teki), vaan kaikki on vain taitojen harjoittamista. Tämä ei ole tarkoitus. Faktatietoa sisällytetään runsaasti kaikkeen opetukseen, mutta tarkoitus on mennä taito edellä eli pääpaino ei ole Kolumbuksessa vaan häntä käytetään esimerkkinä siitä, millainen vaikutus tutkimusretkien ajalla oli kulttuuriperintöön tai mitä eettisiä ristiriitoja ne aiheuttivat.

Katso myös

• Why open education matters

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Opasnetin käyttäjät: Tulevaisuuden koulu. Opasnet 2024. Viitattu 04.05.2024.