SETURI/TEKAISU: Lyijyn tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pääviesti
Kysymys:

Mitkä ovat olennaiset tautitaakkaa aiheuttavat tekijät Suomessa?

Vastaus:

Arvio on tehty vuonna 2013. (Asikainen ym. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys 5/2013)


Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on tarkistettu
Sisältö on tarkistettu ja viitteet ovat kunnossa. Vertautuu käsikirjoitukseen, joka on lähetettävissä lehteen.




Tarkasteltavat terveysvaikutukset

Lyijy on yksi kaikkein eniten tutkituista ympäristömyrkyistä, joka erityisesti tetraetyylilyijyn käyttöönoton jälkeen (käyttö pääasiassa bensiinin lisäaineena) 1900-luvulla muodostui merkittäväksi terveysriskiksi. Lyijyä on kautta aikojen kuitenkin käytetty myös lukuisissa muissakin käyttötarkoituksissa kuten väriaineissa ja maaleissa, torjunta-aineissa, astioissa, vesijohdoissa ja tuliaseiden ammuksissa. Suomessa tetraetyylilyijyn käyttö lopetettiin 1995, jonka jälkeen lyijyn pitoisuudet yhdyskuntailmassa ja teiden läheisyydessä ovat alentuneet dramaattisesti (mm. YTV, 2006). Koska lyijylle altistutaan hengitysilman, ravinnon ja likaisten pintojenkin kautta (käsistä suuhun ja niellään), elimistön lyijykuormaa voidaan luotettavimmin kuvata veren lyijypitoisuudella, joka ottaa huomioon lyijyaltistuksen reitistä riippumatta.

Lyijy on kytketty erittäin suureen määrään erilaisia terveysvaikutuksia kuten munuaisvauriot, kuulohäiriöt, henkisen kehityksen häiriöt, älykkyysosamäärän lasku, anemia, ja virtsakoostumuksen muutokset. Suurin osa vaikutuksista on voitu liittää lyijyaltistuksiin huomattavasti nykyisiä väestötasoja korkeammissa pitoisuuksissa. Selkein näyttö lyijyn haitoista koskee lasten älyllistä kehittymistä, mutta kansanterveydellisesti tärkeänä pidetty vaikutus verenpaineeseen otettiin myös mukaan tarkasteluun.

SETURIn Y&T lehdessä julkaistuun tapaumäärälaskelmaan [1] valittiin arvioitaviksi terveysvaikutuksiksi

  • Lievä älyllinen kehitysvamma lapsilla <4v (TEKAISUn Y&T-lehden tautitaakkapäivityksessä mainittu vierheellisesti ikäryhmä <15v. Laskenta kuitenkin tehty <4v.[2]
  • Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Annos-vaste funktiot

Moelmmille vaikutuksille käytettiin ns. jakaumamallia.

  • Älykkyysosamäärän menetys ja siitä seurauksena syntyvä lievä henkinen alikehittyneisyys lasketaan käyttäen lyijylle altistuneiden keskimääräistä IQ-alenemaa ja IQ-jakaumasta (100, 15) arvioitua väestöosuutta, joka tuon keskimääräisen aleneman johdosta alittaa lievän vajaakehittyneisyyden rajan 70 pt.
  • Verenpaineen kohoaminen ja siitä seurauksena syntyvä verenpainetauti arvioidaan altistuneiden keskimääräisen systolisen verenpaineen kohoamisen ja väestön systolisen verenpainejakauman (135, 15) avulla. Verenpainetaudin rajan 140 mmHg ylittävien tapausmäärä lasketaan vaikutuksena.

Terveysvaikutusten taustatautikuorma

Ei tarpeellisia tässä arviossa.

Terveysvaikutusten haitta ja kesto

Haittapainokerroin

  • Lievä älyllinen kehitysvamma = 0.361[3]
  • Kohonnut verenpaine = 0.2[4]

Sairauden kesto

  • Lievä älyllinen kehitysvamma = 81.3 vuotta (TEKAISUn Y&T-lehden tapausmäärä jutussa taulukossa virheellisesti mainittu arvo 74.9 vuotta. Laskenta tehty kuitenkin käyttämällä oikeaa arvoa[2]
  • Kohonnut verenpaine = 3.6 vuotta (saatu jakamalla tapausmäärä tasan ikäryhmille 60-69 ja 70-79 vuotiaat)

Altistuminen Suomessa

Lyijylle altistumista lisäsi 1990-luvulle saakka polttoaineiden lisäaineena käytetty tetraetyylilyijy. Lyijyjäämät vaikuttavat ympäristössä pitkään, mutta päästöjen lakattua pitoisuudet alenevat tasaisesti. Veren lyijypitoisuuden kehittymistä kuvataan alla kolmesta väestötutkimuksesta [5] [6] [7] sekä työssään lyijylle altistuvien osalta (TTL, 2006). Kuvassa esitetään eksponentiaalinen sovite, jonka perusteella väestön keskimääräinen altistumistaso arvioidaan nykytilanteeseen.

B-Pb Trend in Finland.gif

Kuva 1. Lyijyn pitoisuus veressä aikuisväestössä, lapsilla ja työssään lyijylle altistuvilla.

Tetraetyylilyijyn käytön lopettamisen jälkeen maaperään ja pinnoille kertyneen lyijyn vaikutus väestön altistukseen on alentunut tasaisesti, mutta seurantaa ei vuoden 1998 jälkeen ole ollut muille kuin työssään lyijylle altistuville joilla aleneva trendi myös on hyvin näkyvissä (kuva 1). Altistustasojen laskiessa lyijyn jäännösaltistuminen jakautuu hyvin monien eri lähteiden osalle. Aiemmin lyijyä käytettiin mm. maaleissa, joita saattaa olla vielä joillakin pinnoilla ja esineissä. Metsästyksessä ja ammunnassa käytettiin aiemmin lyijypitoisia ammuksia; vesijohdoissa on aiemmin käytetty lyijypitoisia juotosliitoksia; samoin elektroniikassa juotosaineena on käytetty lyijyä. Kaikista näistä lähteistä kertyy vähäninen lyijyaltistus, joka saadaan pääasiassa ravinnon mukana.

Altistustasot

Veren lyijypitoisuus µg/l koko väestössä noudattaa probabilistisesti vuoden 2004 tilanteeseen arvioitua jakaumaa

  • 16, CV 0.7, lognormal (4.6 - 37; CI 95)
  • Lasten lievä kehitysvamma altistus = 36 (29 - 43) µg/l

Verenpainetaudille käytetään terveyshaitan arviointiin WHO kynnysarvomallia (kynnysarvo 50 µg l-1), tarvitaan kynnysarvoaltistuksen ylittävien määrä ja heidän keskimääräinen altistuksensa:

  • Verenpainetauti altistus = 68 (54 - 82) µg/l

Tausta- tai kynnysaltistus

  • 0 µg/l

Altistuva väestö

Lyijylle altistuu koko väestö. Erillisen väestöryhmän muodostavat raskaana olevat ja imettävät äidit, joiden altistuksella on suora vaikutus kehittyvään sikiöön ja lapseen. Perustuen kuvassa 1 esitettyyn eksponentiaaliseen trendiin väestön veren lyijypitoisuuden oletetaan vuonna 2004 noudattavan log-normaalia jakaumaa x=16 µg l-1, cv=0.7. Tästä jakaumasta arvioituna tason 50 µg l-1 ylittää 1.8% väestöstä.

  • Lasten lievä kehitysvamma = 50 000 (17% <4v. lapsista)
  • Verenpainetauti = 95 400 (altistustason 50 µg l-1 ylittävä väestö, 5,3 milj*0.018)

Terveysvaikutusarvion tulokset

Syyosuus lähdeväestössä (PAF)

Ei tarpeellinen tässä arviossa.

Tapausmäärä

SETURIn Y&T lehdessä[1] julkaistut arviot:

  • Lievä älyllinen kehitysvamma lapsilla = 30 (7 - 65) tapausta/vuosi
  • Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)= 20 (3 - 40) tapausta/vuosi

Tautitaakka

Tapausmäärä x haittapainokerroin x kesto

  • Lievän älyllisen kehitysvamman aiheuttama terveiden elinvuosien menetys 382 DALY/vuosi (laskettu käyttäen WHO:n ikäpainotusta ja 3%:n diskonttausta)
  • Verenpainetaudin aiheuttama terveiden elinvuosien menetys 3,6 DALY/vuosi

Keskeiset epävarmuudet

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen-Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja terveys 3/2010
  2. ↑ 2,0 2,1 Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja terveys 5/2013
  3. ↑ http://www.who.int/healthinfo/global_burden_disease/GBD2004_DisabilityWeights.pdf
  4. ↑ http://www.who.int/healthinfo/global_burden_disease/GBD2004_DisabilityWeights.pdf
  5. ↑ Alfthan G, Männistö S, Valsta L, Pietinen P, Valkonen S, Aitio A, 1994. Veren lyijypitoisuus ja lyijyn saanti ravinnosta pääkaupunkiseudula vuonna 1992. Elintarvikevirasto, Tutkimuksia 1/1994, Helsinki, Finland
  6. ↑ AMAP, 2003. AMAP Assessment 2002: Human Health in the Arctic. Arctic Monitoring and Assesment Programme (AMAP), Oslo, Norway. xiii+137 pp.http://amap.no/documents/index.cfm?dirsub=%2FAMAP%20Assessment%202002%20-%20Human%20Health%20in%20the%20Arctic&amp;CFID=1912&amp;CFTOKEN=5C83E4A3-8F0B-D1B7-614010DC1A20649C&amp;sort=default
  7. ↑ Pönkä, 1998. Lead in the ambient air and blood of children in Helsinki. The Science of the Total Environment 219:1-5.
Noudettu kohteesta http://opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=SETURI/TEKAISU:_Lyijyn_tautitapausmäärä_ja_tautitaakka_arviot&oldid=20312